Sisäministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2016-2019 sekä tulossuunnitelmassa 2015 valtakunnalliseksi tavoitteeksi asetettu kiireellisten tehtävien keskimääräinen toimintavalmiusaika (9:20 minuuttia) ei vuosina 2013-2016 ole täyttynyt, mutta tavoitteesta on jääty vain joitakin sekunteja.

Toisena tavoitteena ollut ”toimintavalmiusaika 1. ja 2. riskialueilla toteutuu 50 % tavoitteesta” on vuosina 2013-2016 täyttynyt sekä ensimmäisen yksikön että pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta, kun asiaa tarkastellaan  toimintavalmiusaikatavoitteen täyttäneiden ja tavoitteesta jääneiden kiireellisten pelastustehtävien riskiluokkakohtaisella osuudella. Kiireellisten pelastustehtävien kokonaismäärällä tarkasteltuna toimintavalmiusaika on riskiluokan tavoiteajan mukainen yli 50 %:ssa tehtävistä kaikissa riskiluokissa (kuva 4).

Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset vähimmäistavoitteet toteutuvat valtaosassa riskiruuduista sekä ensimmäisen yksikön että pelastustoiminnan toimintavalmiuden osalta. Kaikilla pelastustoimen alueilla Keski-Pohjanmaata lukuun ottamatta oli kuitenkin tarkastelujaksolla joka vuosi riskiruutuja, joissa ensimmäisen yksikön tai pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite ei ole toteutunut toimintavalmiusohjeen mukaisesti vähintään 50 %:ssa kiireellisistä tehtävistä (taulukko 3).

Puutteet vaihtelevat merkittävästi pelastustoimen alueittain ja riskiluokittain. Puolella pelastustoimen alueista vähimmäistavoitteesta jäätiin vähintään kolmasosassa kyseisen riskiluokan ruuduista ainakin jonakin tarkasteluvuotena. Valtakunnallisesti tarkastellen ja riskiluokan ruutujen kokonaismäärään suhteutettuna toimintavalmiusajan puutteet ovat yleisimpiä riskiluokkaan I kuuluvissa riskiruuduissa. Sellaisista riskiluokan I ruuduista, joissa tarkasteluvuonna on ollut pelastustehtäviä, on toimintavalmiusaikatavoitteesta jääty vuosina 2013-2016 keskimäärin lähes puolessa ruuduista.

Muiden riskiluokan ruutujen osalta puutteet ovat huomattavasti pienempiä: riskiluokan II osalta 10 %, riskiluokan III osalta 2 % ja riskiluokan IV osalta 4 % ruuduista on jäänyt alle vähimmäistavoitteen vuonna 2016 (kuva 5). Kaikissa riskiluokissa riskiluokkaa III lukuun ottamatta alle tavoitteen jääviä riskiruutuja on kuitenkin lukumääräisesti vuosittain paljon.

Toimintavalmiusaikatavoitteista (taulukko 1) seuraa, että mikäli yksittäisessä kiireellisessä pelastustehtävässä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on ylittänyt riskiluokalle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen, niin myös pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on tällöin ylittynyt, ellei ensitoimenpiteisiin kuluva aikaa ole korjattu todelliseksi ja oletusarviota  pienemmäksi. Riskiruutu- ja vuosikohtaisessa tarkastelussa toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutuminen on usein samaa suuruusluokkaa sekä ensimmäisen yksikön että pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkasteltuna – samassa  riskiruudussa jäädään usein 50 %:n tavoitteesta sekä ensimmäisen yksikön että pelastustoiminnan toimintavalmiusajan osalta. Joskus puute koskee vain joko ensimmäisen pelastusyksikön tai pelastustoiminnan toimintavalmiuden toteutumista. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika lasketaan ainoastaan riskiluokan määrittävistä onnettomuuksista, minkä vuoksi pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen tarkastelu perustuu huomattavasti pienempään tehtävämäärään kuin ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan kohdalla.