Johdanto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Esiopetuksen toimeenpano

Esiopetuksen toteutumista on viimeksi arvioitu peruspalvelujen arvioinnissa 2000-luvun alussa. Tämän jälkeen on tapahtunut monia rakenteellisia muutoksia, muun muassa lainsäädännöllisiä uudistuksia, opetussuunnitelmien perusteiden uudistus sekä koko varhaiskasvatuksen siirtyminen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alusta lukien.

Kaikilla lapsilla on ollut oikeus esiopetukseen 1.8.2001 alkaen. Kuljetusedun säätäminen vuodesta 2004 lukien on parantanut kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua esiopetukseen. Haasteena on harvaan asuttujen seutujen lasten sekä eräiden aliedustettujen lapsiryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetukseen osallistuminen. Esiopetusta on kehitetty koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja sitä on sovellettu 1.8.2015 lukien. Päivähoitolain korvaa nyt varhaiskasvatuslaki, joka otettiin käyttöön samaan aikaan.

Esiopetus kuuluu perusopetuslain (628/1998) piiriin, jonka 26 a § mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Jos lapsen oppivelvollisuus vamman tai sairauden vuoksi alkaa jo 6-vuotiaana ja hänellä on pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, hänellä on oikeus esiopetukseen sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on velvoite osallistua esiopetukseen myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli kuusivuotiaana. Lapsella on myös oikeus esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli 7-vuotiaana, jos hän perusopetuslain 27 §:n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja.

Esiopetuksesta vastaavat kunnat, joiden on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset organisaatiot. Kunta voi hankkia esiopetuksen ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta, esimerkiksi yksityiseltä päiväkodilta. Kunta vastaa siitä, että ostopalveluna tuotettu esiopetus toteutetaan säädösten ja määräysten mukaisesti. Esiopetus järjestetään kunnan päätöksen mukaisesti koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen laajuus on keskimäärin neljä tuntia päivässä. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja, joihin heillä on esiopetuksen lisäksi subjektiivinen oikeus. Esiopetusta saavien lasten kokonaismäärässä ovat mukana kaikki edellä mainitut perusopetuslain mukaan esiopetukseen oikeutetut lapset 5−7 -vuotiaiden ikäluokista.

Esiopetus toteutetaan Opetushallituksen hyväksymin normin, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja sen mukaan laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Uudistetut perusteet on annettu vuonna 2014. Opetussuunnitelman saattoi ottaa käyttöön 1.8.2015 ja se on otettava käyttöön viimeistään 1.8.2016.

Opetuksen lisäksi oppimateriaalit ovat maksuttomia. Esiopetukseen otetuilla lapsilla on oikeus tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukeen sekä oppilashuoltoon. Lapsilla on myös oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Esiopetuksessa lapset saavat myös jokaisena työpäivänä maksuttoman aterian.

Yhteiskunnan järjestämissä palveluissa yhdistyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka. Palvelujen on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppiedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Tavoitteena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan, niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Päävastuu esiopetuksen toteuttamisesta kuuluu opettajille, joilla on pääsääntöisesti luokanopettajan tai lastentarhanopettajan koulutus. Esiopetuksessa yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeää.

Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Esiopetuksen tavoitteena on lisäksi osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksessa varmistetaan laadukas kasvatuksen ja opetuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kaikille lapsille. Esiopetus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää syrjäytymistä.

Tämän esiopetuksen toimeenpano-selvityksen arviointikysymykset ja indikaattorit asetti opetus- ja kulttuuriministeriö. Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen esi- ja perusopetus- sekä väestötietoja ja kuljetus- ja majoitusoppilaita koskevia tietoja. Lisäksi kaikille kunnille lähetettiin tammikuun lopussa 2016 webropol-kysely, joka koski kaikkiaan kolmea opetustoimen arviointikohdetta ja syksyn 2015 tilannetta.

Esiopetusta koskien kysyttiin muun muassa esiopetukseen osallistumattomien määrää, syitä osallistumattomuuteen sekä vuorohoitoon osallistuvien esiopetusikäisten määrää. Kysely lähetettiin kuntien kirjaamojen kautta opetustoimesta vastaaville. Vuonna 2015 Etelä-Suomen alueella oli 64 kuntaa. Parin muistutusviestin ja tarkistussoittojen jälkeen kyselyyn vastasi 42 kuntaa. Alueen vastausprosentti oli noin 66 prosenttia, kun taas Manner-Suomen alueella vastausprosentti nousi 83 prosenttiin. Arviointikysymyksiä ja käytettyjä aineistoja ei ole luokiteltu sukupuolen mukaan, joten aiheesta ei voi saada näkyviin sukupuolivaikutuksia.

Peruspalvelujen arvioinnin vuoden 2015 teemana ovat lapset ja nuoret. Teema kytkeytyy hallitusohjelmaan ja sen toteutumiseen ja arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on koota tietoa hallitusohjelman mahdollisista vaikutuksista lasten ja nuorten elämään.

Lähitulevaisuuden näkymät

Väestöennusteen mukaan Manner-Suomessa kuusivuotiaiden ikäluokan koko on vähenemässä. Manner-Suomessa alueelliset ja maakunnalliset erot ovat huomattavia, samoin myös Etelä-Suomen alueella. Nykyinen taloudellinen tilanne, kuntien palvelurakenteen muutokset ja lainsäädännölliset muutokset muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseksi sekä ryhmäkokojen suurenemiseksi saattavat vaikuttaa todelliseen esiopetuksen toteutumiseen.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus etsivät luontevia yhteistyömuotoja ja toimintakulttuuria. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus tarjota esiopetusta alueensa esiopetusikäisille ja lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Huoltajien työtilanteet ja toimintamahdollisuudet vaikuttavat myös lapsen osallistumismahdollisuuksiin.

Esiopetukseen osallistumattomuuteen saattaa olla kulttuurisia, uskonnollisia ja sosiaalisia syitä. Huomiotta ei voi jättää kasvavaa äidinkieleltään muun kielisten lasten osuutta ja vaikutusta toimintaan. Esiopetuksen, perusopetuksen ja valmistavan perusopetuksen järjestäminen on kunnan velvollisuus myös maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijoille. Siirryttäessä yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, tulee lisää paineita vuorohoidon, viikonloppu- ja varsinkin iltahoidon järjestämiseen.

 

Tässä sisältölohkossa ei vielä ole sisältöä.