Johdanto

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Johdanto vuotta 2015 koskevaan alueelliseen peruspalvelujen arviointiin

Peruspalvelujen arvioinnilla kerätään tietoa kehittämisen tueksi

Hyvä lukija, tässä raportissa esitetään Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuotta 2015 koskevan peruspalveluiden arvioinnin tulokset. Arvioinnin tavoitteena on tuoda esiin tietoa peruspalvelujen tilasta ja saatavuudesta. Nyt arvioitiin kirjasto- ja liikuntapalveluja ja nuorisotyön toteuttamista sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä ja opiskeluhuoltopalvelujen järjestämistä. Näiden lisäksi alueellisissa raporteissa arvioitiin myös pelastustoimen palvelujen saatavuutta. Tulokset palvelevat osaltaan yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Arvioinnilla kerätään lähtötilannetietoa erityisesti siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta.

Raportin laadintaan on aluehallintovirastomme henkilöstön lisäksi osallistunut virkamiehiä ministeriöistä ja keskusvirastoista. Heidän yhteystietonsa löytyvät kunkin arviointikohteen lopusta lisätietojen antamista varten. Arviointiraportti on julkaistu sähköisessä muodossa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kehittämälle Patio-alustalle. Peruspalvelujen arviointi on aluehallintovirastojen lakisääteinen tehtävä.

Arviointikohteet on valittu yhdessä ministeriöiden ja aluehallintovirastojen kesken. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston laatiman valtakunnallisen arvioinnin tulokset julkaistiin huhtikuussa 2016. Etelä-Suomen alueellisessa raportissa tarkennetaan valtakunnallisen arvioinnin tietoja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueelta. Toimialue koostuu viidestä maakunnasta ja 62 kunnasta. Maakunnat ovat Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa. Vuonna 2015 Etelä-Suomen väestömäärä oli 2,3 miljoonaa ja on tasaisesti lisääntynyt pääosin Uudenmaan vetovoimaisuuden ansiosta.

Vuoden 2015 arvioinnin läpileikkaavana teemana olivat lapset ja nuoret. Raporttiin on koottu tietoa myös Etelä-Suomen alueen väestön tilasta, elinkeinorakenteesta ja kuntataloudesta, arviointituloksista sekä teeman mukaisesti lasten ja nuorten olosuhteista. Asiantuntijaryhmämme ovat laatineet toimenpide-ehdotukset arviointitulosten pohjalta.  

Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arvioinnin mukaan noin 12 prosentilla (noin joka kymmenennellä) nuorista esiintyy kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on tytöillä lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Ero tyttöjen ja poikien välillä esiintyy kaikilla koulutusasteilla. Lähes puolet Etelä-Suomen kunnista huomioi harrastekustannusten nousun maksupolitiikassaan pitämällä liikuntapaikkojen käyttövuorot maksuttomina lapsille ja nuorille. Suurimmalla osalla Etelä-Suomen kunnista on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa.

Etelä-Suomessa lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen. Esiopetusoppilaiden määrä on lisääntynyt lukuun ottamatta Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakuntia. Esiopetus järjestetään yleisimmin päivähoidon yhteydessä. Perusopetusta tarjoavien koulujen määrä väheni Etelä-Suomessa, erityisesti vuosiluokkien 1−6 koulut. Koulut keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin. Vuosiluokkien 1−9 eli yhtenäiskoulujen koulujen määrä puolestaan kasvoi. Yli puolessa kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Suurimmat alueelliset ja kuntakokoon liittyvät erot ovat monikulttuurisen nuorisotyön palvelujen, kansainvälisen nuorisotyön palvelujen sekä katutyön saatavuudessa.

Lämpimät kiitokseni kaikille raportin valmisteluun osallistuneille. Toivon, että raporttia hyödynnetään jatkossa toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

Minna Karhunen

Ylijohtaja

Etelä-Suomen aluehallintovirasto