Kirjastopalvelujen saatavuus lasten ja nuorten kannalta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kirjastopalvelujen saatavuus toteutuu lasten ja nuorten kannalta?

75 prosenttia kaikista alle 16-vuotiaista suomalaisista asuun enintään 4,1 kilometrin päässä kirjastosta. Maaseudulla kirjastomatkan keskipituus on 8-9 km. Taajamissa lapsilla ja nuorilla on matkaa kirjastoon keskimäärin alle 2 km, mutta matkan lyhyys ei takaa turvallisuutta. Uudellamaalla keskimääräiset kirjastomatkat ovat maan lyhyimmät sekä maaseudulla (5-7 km) että taajamissa (1,6 – 1,8 km). Päiväkoti- ja luokkakäynnit, vanhemmat ja kuljetukset turvaavat ja helpottavat lasten kirjastoasiointia.

Yleisten kirjastojen saatavuus ei kaikille ja kaikkialla ole sama. Saatavuus voi eri kohderyhmille ja eri alueilla olla erilainen. Arvioinnissa tarkasteltiin saatavuuseroja alle 16-vuotiaiden lasten kannalta.

Puolet koko väestöstä asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Kahdella kolmesta suomalaisesta matkaa kirjastoon on enintään 3,5 kilometriä. Alle 16-vuotiaista puolet asuu enintään 2,2 kilometrin etäisyydellä, kaksi kolmesta enintään 4,1 kilometrin matkan päässä kirjastosta.

Taajamavertailussa Uudenmaan kirjastoverkon tiheys ja väestömäärä nostavat sen erilleen muusta Suomesta. Kyläympäristöjen vertailussa  Lapin rinnalle heikon saatavuuden alueena erottuu mm. Päijät-Hämeen kylät.

Maaseudulla ja kylissä alle 16-vuotiailla on matkaa kirjastoon keskimäärin 8-9 km. Maaseudun lapsista ja nuorista yli puolella on matkaa lähimpään kirjastoon yli 9 kilometriä. Uudeltamaalta Keski-Pohjanmaalle ulottuvan rannikkokaitaleen maaseudulla on paras tilanne.

Taajamissa kirjastomatka on keskimäärin alle 2 km. Kuitenkin taajamissa ja kaupungeissa lyhempikin matka ilman aikuisen seuraa saattaa olla turvaton ja mahdoton. Uudenmaan lapsilla ja nuorilla keskimääräiset kirjastomatkat ovat lyhyimmät sekä maaseudulla (5-7 km) että taajamissa (1,6 – 1,8 km) verrattuna muihin Suomen maakuntiin.

Alle 16-vuotiaiden kirjastopalvelujen saatavuus on hieman huonompi kuin muun väestön. Lapsiperheet hakeutuvat asumaan väljemmin ja kohtuuhintaisemmin keskustojen ulkopuolelle, joista matkaa kirjastoon on enemmän. Yli 16-vuotiaista moni hakeutuu koulun jälkeen taajamiin ja keskustoihin opiskelun ja työn takia. Kaupungeissa kirjastoja sijoitetaan yhä enemmän kauppakeskusten yhteyteen, joihin vanhemmat eivät mielellään päästä pieniä lapsia ilman aikuista.

Alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä on suurin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Uudellamaalla. Myös kunnittaisessa tarkastelussa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaan ohella erottuu muista alueista. Pienin alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä ESAVIn alueella on Kymenlaaksossa ja itäisellä Uudellamaalla.

Lapsille ja nuorille suunnattu muu toiminta kirjastossa

Kirjastot järjestävät lapsille ja nuorille enimmäkseen tapahtumia ja opastustuokioita. Kirjastojen tapahtumatuotanto on vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2014 kirjastot järjestivät kaikkiaan yli 15 000 tapahtumaa (koko maassa yli 32 000) tapahtumaa, joissa osallistujia oli yli lähes 380 000 (koko maassa yli 800 000). Lapsille suunnattujen tapahtumien, opetusten ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyvät kokonaistilastoihin. Voidaan arvioida, että suuri osa tapahtumista on suunnattu lapsille ja nuorille.

Satutunnit ovat perinteisiä pienille lapsille suunnattuja tapahtumia. Kirjavinkkaustoimintaa järjestetään sekä perusrahoituksella että kehittämishankkeissa. Lapset ja nuoret ovat kirjastojen mediakasvatuksen ja tiedonhankintataitojen opetuksen suuri kohderyhmä. Useissa kunnissa opetus ja vierailut kirjastossa ovat jo perustoimintaa.

Kirjaston tilat tarjoavat myös muille toimijoille mahdollisuuden tavoittaa lapsia ja nuoria. Kaiken kirjastossa järjestetyn tapahtumatuotannon ja toiminnan ei tarvitse olla kirjaston järjestämää. Nuorisotoimen peruspalveluarvioinnissa 2015  selvitettiin, että 115 kunnassa järjestetään nuorisolle toimintaa kirjaston tiloissa.

Hauskana yksityiskohtana kirjastojen palvelukirjoista lapsille voidaan mainita muutamien kirjastojen lukukoirat, jotka kuuntelevat kärsivällisesti nuoren lukijan lukuharjoituksia.

Onko saatavilla asukasrakennetta ja käyttöä vastaava aineistokokoelma?

Lasten kirjastonkäytön vilkkaus näkyy siinä, että lasten aineiston lainauksen suhteellinen osuus kaikista lainoista on selvästi hankintojen suhteellista osuutta suurempi kaikkien aluehallintovirastojen toimialueilla. Etelä-Suomessa lasten aineiston osuus kirjastojen kirjahankinnoista on 39 %, lainojen osuus on 41 %.

Lapselle kirjastopalvelujen ydin on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota, vaan haluaa lukea heti sen mitä kaverikin luki. Kysyttyjä kirjoja tarvitaan useita hyväkuntoisia kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että kyetään nopeasti vastaamaan lapsen tarpeeseen ja vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Kirjaston henkilökunnan paneutuminen ja persoonallinen palveluote on lapsille ja nuorille tärkeä. Se innostaa kirjaston käyttöön ja vaikuttaa lukuintoon. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla.

Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt, vaikka kokonaislainaus on ehkä vähentynyt. Kirjamyynti on kääntynyt lievään nousuun. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita ja OPS-työ on lisännyt yhteistyötä. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota. Monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa. Kirjastojen on osattava tarjota omaa asiantuntemustaan lasten kanssa työskentelyssä.

Lapset käyttävät heitä varten kirjastoon hankittuja aineistoja ahkerasti. Kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla onko lasten määrä, lainausten määrä ja lapsille hankitun uuden aineiston määrä tasapainossa. Kirjastot panostavat kiitettävästi lapsille hankittavaan aineistoon. Aineistoa on lapsille hankittu selvästi enemmän kuin mitä on lasten osuus koko väestöstä. Etelä-Suomessa alle 15-vuotiaita on 16 % väestöstä. Lastenaineistoa hankitaan kirja-aineistosta 39 prosenttia, joka on hiukan yli koko maan keskiarvon. Vaihteluväli on Kymenlaakson  33 prosentista Uudenmaan 40 prosenttiin.  Lastenkirjojen osuus kaikista lainoista Etelä-Suomen kirjastoissa on 41 % (koko maa 43 %).

Toinen tapa arvioida kirjaston kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä on tarkastella kuinka paljon kokoelmia ja hankintoja on yhtä lasta kohden. Kansainvälinen suositus kehottaa hankkimaan vähintään yhden kirjan vuodessa alle 15-vuotiasta kohden. Koko maassa hankittiin 0,7 uutta teosta yhtä lasta kohden. Etelä-Suomen alueella suhdeluku oli 0,6.  Minkään aluehallintoviraston alueella aineistohankintojen keskiarvo ei saavuttanut suositustasoa.