Kirjastopalvelujen saatavuus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Millaisia muutoksia kirjastopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut?

Kirjastoverkosto on harventunut. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella kirjastotoimipaikkoja on nyt kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Kirjastoautoja ja niiden pysäkkejä on entistä vähemmän. Kuntaliitokset vähensivät toimipaikkoja ja henkilökuntaa, jolloin kirjastopalvelujen saatavuus on heikentynyt.

Kaikkiaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella yleisten kirjastojen toimipaikkoja vähennettiin 27, näistä Suomenniemen kirjasto siirtyi kuntaliitoksen johdosta Mikkeliin. Kuntaliitoskunnista Kouvolassa on lakkautettu viisi kirjastoa, Raaseporissa neljä ja Loviisassa kaksi. Kirjastohenkilöstön määrä  kuntaliitoskunnissa väheni keskimäärin viisi prosenttia, kun samaan aikaan koko ESAVIn alueella kirjastojen henkilöstö väheni pari prosenttia. Kirjastopalvelujen tuotantoa on tehostettu, mutta niiden fyysinen saatavuus on heikentynyt. Kirjastojen toimipaikkojen määrän muutos vuodesta 2007 vuoteen 2014 on esitetty taulukossa 13.5.1.  Mukana ovat pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot.  

Kirjastot ovat olleet kunnissa edelläkävijöitä kuntarajat ylittävässä yhteistyössä.  ESAVIn alueella kirjastojen yhteistyö muutamaa kuntaa lukuun ottamatta on entisestään tiivistynyt verrattuna vuoteen 2007. Yhteiset hankinnat, kirjastojärjestelmät aineisto- ja asiakastietokantoinen sekä aineistokuljetukset ovat parantaneet asiakaspalvelua, tehostaneet aineiston käyttöä ja saatavuutta ja vapauttaneet resursseja muuhun kirjastotoimintaan kuten esimerkiksi lasten- ja nuorten kirjastopalvelujen kehittämiseen. 

Kymenlaakson kunnilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, aineisto- ja asiakastietokannat sekä aineistokuljetus. Etelä-Karjalan kirjastot ovat Luumäkeä lukuun ottamatta yhdistäneet tietokantansa samaan järjestelmään. Kanta-Hämeessä Forssa, Humppila, Jokioinen, Ypäjä ja Tammela hankkivat saman kirjastojärjestelmän Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kanssa.  Uudellamaalla pääkaupunkiseutu on omana HelMet-kokonaisuutenaan. Muut Uudenmaan kunnat ovat tiivistämässä yhteistyötään ja osa kirjastoista yhdistää kirjastojärjestelmänsä vuosina 2016–2018.  Päijät-Hämeessä kunnankirjastot yhdistivät tietokantansa ja aloittivat kuljetukset keväällä 2016.

Miten kirjastoautoverkoston harveneminen vaikuttaa palvelujen saatavuuteen?

Kirjastoautojen määrä väheni vuodesta 2007 vuoteen 2014 neljällä autolla (41 > 37). Kun kirjastoautoja vähennetään, niin kirjastoautojen pysäkitkin vähenevät. Vuosina 2007-2014 noin joka kymmenes pysäkeistä poistettiin. Eniten pysäkkejä on poistettu Etelä-Karjalassa, pysäkkien määrä ei ole kasvanut missään maakunnassa. Kirjastoautopysäkkien määrän muutos on esitetty taulukossa 13.5.2.

Kirjastoautojen lainat (-2,4 %) eivät kuitenkaan ole vähentyneet samassa suhteessa kuin autojen määrä (-9,2 %). Lasten lainojen osuutta kirjastoautojen kokonaislainauksesta ei tilastoida kansalliseen tilastoon, mutta sen tilastot kertovat, että lastenkirjojen osuus kokonaislainauksesta on kasvanut vuodesta 2007 (38 %) vuoteen 2014 (40 %), 10,1 miljoonasta 10,7 miljoonaan kappaleeseen.

Kun aiemmin lähikirjastoja lakkautettiin, palveluja pelastettiin kirjastoautoilla. Kirjastoautopalvelut ovat olleet erityisen tärkeitä lapsille sekä maaseudulla että myös kaupungeissa, joissa matka kiinteään kirjastoon saattaa olla hankala. Autojen reitit on yleensä suunniteltu koulu- ja päiväkotiverkostot kattaviksi. Jos kirjastoautopalvelu lakkaa, mutta koulu jää, on vaikea järjestää korvaavia kirjastopalveluja koululle ja alueen asiakkaille. Kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää palvelujen saatavuutta heiltä, joille itsenäinen asiointi kauemmas on vaikeaa tai turvatonta.

Mikä on kiinteän kirjastoverkon saatavuus?

Kirjastojen aukioloajat ovat heikentyneet maakunnissa, pääkaupunkiseudulla ne ovat parantuneet. Omatoimipalveluratkaisu parantaa keskimäärin saatavuutta, jos se on lisäpalvelu perinteisen aukioloajan lisäksi ja se pystytään toteuttamaan ilman rajoituksia. Lapsille omatoimikirjasto ei ole ongelmaton ratkaisu.

Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista sekä niiden rinnalle tulleesta omatoimiaukiolosta, jolloin kirjasto on avoinna, mutta henkilökuntaa ei ole paikalla.

Vuodesta 2007 lähtien kirjastojen tavallisten aukiolotuntien määrä on supistunut keskimäärin 7 %  kaikissa maakunnissa, mutta kasvanut pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Eniten aukiolotunteja on vähennetty Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Kirjastojen aukiolotuntien muutos vuosina 2007 ja 2014 on esitetty taulukossa 13.5.3.

Supistuvan perinteisen aukiolon rinnalle kirjastot tarjoavat omatoimipalveluaikaa, jolla pyritään sekä parantamaan palvelujen saatavuutta että estämään niiden heikentyminen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee kirjastokortilla ja tunnuksella. Omatoimikirjastoja alettiin perustaa 2010-luvun alkupuolella. Vuonna 2014 kirjastot olivat omatoimisesti avoinna Hämeenlinnassa, Helsingissä, Vantaalla, Janakkalassa, Inkoossa, Hollolassa, Järvenpäässä ja Keravalla yhteensä noin 14 000 tuntia, noin kolme prosenttia aukioloajoista. Koko maan luvut olivat 58 000 tuntia ja nelisen prosenttia aukioloajoista. Omatoimisuuden osuus kasvaa jatkuvasti.

Aukioloaikojen muutokset näkyvät kirjastojen käytössä. Omatoimikirjastopalvelua tarjonneista kunnista Keravalla ja Vantaalla kokonaislainaus vuonna 2014 nousi hieman edellisvuodesta. Aukioloaikoja reilusti supistaneella Hollola-Kärkölän yhteistoiminta-alueella kokonaislainaus pieneni selvästi.

Vuosina 2014-2015 Lappeenrannan, Iitin, Siuntion, Vihdin, Sipoon, Pukkilan ja Loviisan kirjastot hakivat hankeavustusta omatoimipalvelujen kehittämiseen Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Monet kunnat varustavat kirjastojaan omatoimisiksi myös omalla kustannuksellaan.

Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot pääosin parantavat saatavuutta, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun lisäksi laajentaen aukioloa. Jos taas omatoimiratkaisu korvaa kokonaan perinteisen aukiolon, niin se heikentää saatavuutta.  Pelkästään omatoimisesti käytettävä kirjasto ei ole kirjastolain mukainen kirjasto.

Pelkkä pääsy kirjastoon ei takaa lapselle palvelun saatavuutta, koska lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Vanhempiensa tai luokan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua. Omatoimikirjastoista valtaosa toimii koulun, nuorisotilojen ja päiväkotien välittömässä läheisyydessä.

Suurin osa omatoimikirjastoista on toiminut hyvin. Joissain kirjastoissa ongelmana on ollut ilkivalta ja häiriköinti, jolloin ikärajoituksia on harkittu. Lasten kannalta ikärajoitus voi olla perusteltu suojelutoimenpide, mutta toisaalta se estää heidän kirjaston käyttöään.

 

Taulukko 13.5.1. Kirjastojen määrä maakunnittain 2007 ja 2014

Taulukko 13.5.2. Kirjastoautopysäkit maakunnittain vuosina 2007 ja 2014

13.5.3. Kirjastojen aukiolotunnit maakunnittain vuosina 2007 ja 2014