Tiivistelmä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kirjastopalvelujen saatavuus

Arvioinnissa tarkasteltiin kirjastopalvelujen saatavuutta erityisesti lapsille ja nuorille.

Kirjastoverkosto on harventunut. Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella on lopetettu 26 kirjastoa vuosina 2007-2014.

Kirjastoautopalveluilla on paikattu hupenevaa kiinteiden toimipaikkojen kirjastoverkkoa, mutta myös kirjastoautopalveluja on supistettu jatkuvasti. Pysäkkejä on vähennetty keskimäärin yhdeksän prosenttia, neljä autoa on poistettu käytöstä kokonaan. Kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen on heikentänyt palvelujen saatavuutta lapsilta ja nuorilta sekä muilta, joille itsenäinen asiointi kauemmas on hankalaa tai turvatonta.

Kirjastojen aukiolosaatavuus on heikentynyt maakunnissa, mutta pääkaupunkiseudulla parantunut. Tavallisen aukiolon lisäksi kirjasto voi olla avoinna ilman henkilökuntaa. Omatoimipalveluratkaisu parantaa saatavuutta, jos se tulee perinteisen aukioloajan rinnalle ilman ikä- yms. rajoituksia.  Omatoimiaukiolo ei aina takaa lapsille hyvää saatavuutta, koska he tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Se, että kirjastoon pääsee sisälle, ei riitä lapselle hyväksi palveluksi.

Yleisten kirjastojen fyysinen saatavuus on keskimääräisesti hyvä. Puolet koko maan väestöstä asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä kirjastosta keskimäärin. Enintään 3,5 kilometrin matkan päässä kirjastosta asuu 75 prosenttia väestöstä.

Kirjastomatkan pituudella on vaikutusta erityisesti lasten ja nuorten kirjastokäyttöön, sillä nuorten mahdollisuus liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä on rajoittunutta. Koko maassa puolella alle 16-vuotiaista on matkaa lähimpään kirjastoon enintään 2,2 kilometriä. Enintään 4,1 kilometrin matkan päässä lähimmästä kirjastosta asuu 75 prosenttia alle 16-vuotiaista.

Lapsen itsenäinen asiointi kirjastossa onnistuu yleensä vain taajamissa, jos matka on turvallinen. Taajamissa lapsilla ja nuorilla matkaa kirjastoon on keskimäärin alle kaksi kilometriä. Maaseudulla tai kylissä lapsen tai nuoren kirjastomatka on keskimäärin 8 - 9 km, jolloin tarvitaan kuljetuksia ja vanhempien apua. Uudenmaan lapsilla ja nuorilla keskimääräiset kirjastomatkat ovat lyhyimmät sekä maaseudulla (5-7 km) että taajamissa (1,6-1,8 km) verrattuna muihin Suomen maakuntiin.

Lapselle on tärkeää kirjastopalvelujen houkutteleva ja runsas tarjonta. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa haluamaansa aineistoa kuten aikuinen, vaan haluaa lukea heti sen, mitä kaverikin luki. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että kyetään nopeasti vastaamaan lapsen tarpeeseen ja vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen.  

Kirjastot panostavat melko hyvin lapsille hankittavaan aineistoon. Hankintamäärissä ei kuitenkaan tavoiteta kansainvälistä tavoitetasoa (1 teos / alle 15-vuotias / vuosi).  Etelä-Suomessa kirjastoihin hankittiin vuodessa 0,6 uutta teosta yhtä lasta kohden.