Johdanto

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Esiopetuksen toimeenpano

Esiopetuksen toteutumista on viimeksi arvioitu peruspalvelujen arvioinnissa 2000-luvun alussa. Tämän jälkeen on tapahtunut monia rakenteellisia muutoksia, muun muassa lainsäädännöllisiä uudistuksia, opetussuunnitelmien perusteiden uudistus sekä koko varhaiskasvatuksen siirtyminen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alusta lukien.

Kaikilla lapsilla on ollut oikeus esiopetukseen 1.8.2001 alkaen. Kuljetusedun säätäminen vuodesta 2004 lukien on parantanut mahdollisuutta osallistua esiopetukseen. Haasteena on harvaan asuttujen seutujen lasten sekä eräiden aliedustettujen lapsiryhmien, kuten maahanmuuttajataustaisten lasten esiopetukseen osallistuminen. Esiopetusta on kehitetty koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja sitä on sovellettu 1.8.2015 lukien. Päivähoitolain korvaa nyt varhaiskasvatuslaki, joka tuli voimaan samaan aikaan.

Esiopetus kuuluu perusopetuslain (628/1998) piiriin, jonka 26 a § mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus on 6-vuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Jos lapsen oppivelvollisuus vamman tai sairauden vuoksi alkaa jo 6-vuotiaana ja hänellä on pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, hänellä on oikeus esiopetukseen sinä vuonna, jona hän täyttää viisi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on velvoite osallistua esiopetukseen myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli kuusivuotiaana. Lapsella on myös oikeus esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamisvuonna eli 7-vuotiaana, jos hän perusopetuslain 27 §:n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja.

Esiopetuksessa varmistetaan laadukas kasvatuksen ja opetuksen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen kaikille lapsille. Esiopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten myötä. Tavoitteena on myös havaita ja ennaltaehkäistä mahdollisia kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavia ongelmia. Esiopetus lisää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää syrjäytymistä.

Esiopetuksesta vastaavat kunnat, joiden on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset organisaatiot. Kunta voi hankkia esiopetuksen ostopalveluna julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta, esimerkiksi yksityiseltä päiväkodilta. Kunta vastaa siitä, että ostopalveluna tuotettu esiopetus toteutetaan säädösten ja määräysten mukaisesti. Esiopetus järjestetään kunnan päätöksen mukaisesti koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopettajalla on pääsääntöisesti luokanopettajan tai lastentarhanopettajan kelpoisuus. Esiopetuksen laajuus on keskimäärin neljä tuntia päivässä. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen, johon heillä on esiopetuksen lisäksi subjektiivinen oikeus. Yhteiskunnan järjestämissä palveluissa yhdistyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka sekä velvollisuus esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetusta saavien lasten kokonaismäärässä ovat mukana kaikki edellä mainitut perusopetuslain mukaan esiopetukseen oikeutetut lapset 5−7 -vuotiaiden ikäluokista.

Palvelujen on oltava tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla. Opetuksen lisäksi oppimateriaalit ovat maksuttomia. Esiopetukseen otetuilla lapsilla on oikeus tarvitsemaansa kasvun ja oppimisen tukeen sekä oppilashuoltoon. Lapsilla on myös oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matka on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Esiopetuksessa lapset saavat myös jokaisena työpäivänä maksuttoman aterian.

Esiopetus toteutetaan Opetushallituksen hyväksymän normin, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja sen mukaan laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Uudistetut perusteet on annettu vuonna 2014. Opetussuunnitelman saattoi ottaa käyttöön 1.8.2015 ja se on otettava käyttöön viimeistään 1.8.2016.

Peruspalvelujen arvioinnin vuoden 2015 teemana ovat lapset ja nuoret. Tämän selvityksen esiopetuksen arviointikysymykset ja indikaattorit asetti opetus- ja kulttuuriministeriö. Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen esi- ja perusopetus- sekä väestötietoja ja kuljetus- ja majoitusoppilaita koskevia tietoja. Lisäksi kaikille kunnille lähetettiin tammikuun lopussa 2016 webropol-kysely, joka koski kaikkiaan kolmea opetustoimen arviointikohdetta ja syksyn 2015 tilannetta.

Teema kytkeytyy hallitusohjelmaan ja sen toteutumiseen ja arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on koota tietoa hallitusohjelman mahdollisista vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. Arvioinnin aikaan monet suunnitellut uudistukset, kuten esim. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus eivät vielä ole astuneet voimaan, joten tämä arviointitieto kertoo tilanteesta ennen uudistuksia.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Väestöennusteen mukaan 6-vuotiaiden ikäluokka on tulevina vuosina pienenemässä, joskin se Itä-Suomessa ensin nousee vuoteen 2017 mennessä ja sitten pienenee selvästi Manner-Suomen keskiarvoa vähemmän.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus etsivät vielä luontevia yhteistyömuotoja ja toimintakulttuuria. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus tarjota esiopetusta alueensa esiopetusikäisille ja lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Huoltajien työtilanteet ja toimintamahdollisuudet vaikuttavat myös lapsen osallistumismahdollisuuksiin. Myös yhteiskunnan nykyinen taloudellinen tilanne, kuntien palvelurakenteen muutokset ja lainsäädännölliset muutokset muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseksi sekä ryhmäkokojen suurentamiseksi saattavat vaikuttaa todelliseen esiopetuksen toteutumiseen.

Osallistumattomuus johtuu muun muassa tässä arvioinnissa esitetyistä syistä, mutta se saattaa johtua myös kulttuurisista, uskonnollisista ja sosiaalisista syistä. Huomiotta ei voi jättää kasvavaa äidinkieleltään muun kielisten lasten osuutta ja vaikutusta toimintaan. Esiopetuksen, perusopetuksen ja valmistavan perusopetuksen järjestäminen on kunnan velvollisuus myös maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijoille. Siirryttäessä yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, tulee lisää paineita vuorohoidon, viikonloppu- ja varsinkin iltahoidon järjestämiseen.