Johdanto

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Johdanto vuotta 2015 koskevaan alueelliseen peruspalvelujen arviointiin

Ylenkatse lapsen sydämen särkee

Itä-Suomen aluehallintovirasto julkaisee alueellisen peruspalvelujen arviointiraportin 2015 tietoihin perustuen osana valtakunnallista arviointia. Arvioinnin tarkoituksena on palvella kuntien ja muidenkin toimijoiden päätöksentekoa sekä edistää yhteiskunnallista keskustelua tärkeistä teemoista.

Raportin teema on merkittävä ”Lasten ja nuorten palvelut”. Arvioidut palvelut liittyvät opetus- ja kulttuuritoimeen, kirjasto- ja liikunta-asioihin, nuorisotyöhön ja lasten sekä nuorten mielenterveyteen. Tämän raportin lukemalla saa nopean käsityksen esiopetuksen tilasta, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen alueellisesta saavutettavuudesta sekä lastensuojelulain mukaisesti sijoitettujen lasten opetuksesta Itä-Suomessa tai omassa kunnassa. Samoin voi tutkailla, millainen on mielenterveyspalvelujen saatavuus oppilashuollossa tai kunnallisen nuorisotyön ja kirjastopalvelujen saatavuus itäisessä Suomessa.

Yleiskatsauksena voin todeta muutamia lapsiin ja nuoriin liittyviä hyviä ja huonoja seikkoja Itä-Suomesta.  Vanha sananlasku sanoo: ”Ylenkatse lapsen sydämen särkee”. Se tarkoittaa nykyisellään ainakin sitä, että peruskoululaisista kannattaa pitää hyvää huolta. Peruskoululaisen kustannus yhteiskunnalle on noin 8 000 euroa. Jos koululainen voi huonosti, kustannukset nopeasti kohoavat. Mikäli tarvitaan laaja mielenterveyspalvelujen kirjo tai lastensuojelulain sijoitus, kustannukset karkaavat jo yli 100 000 euroon vuodessa. Mikäli kustannukset jakautuvat kunnassa koulutoimeen, sosiaalihuoltoon, terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, on kokonaistalous piilossa päätöksenteolta. Paras keino estää kustannusten karkaaminen ja saada hyvinvoivia lapsia ja nuoria on tietysti satsaus ehkäisevään toimintaan. Sellaiset toiminnot kuten esiopetus, liikunnalliset aktiviteetit, kohtuulliset koulupäivän pituudet matkoineen, riittävä oppilas- ja terveydenhuolto kouluissa sekä toisen asteen saavutettavuus kaikille nuorille takaavat hyvän elämän eväitä.

Tällä hetkellä lähes kaikki itäsuomalaiset lapset osallistuvat esiopetukseen. Myös toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on ainakin vielä melko hyvä. Nuorisotyössä 90 %:ssa Itä-Suomen kunnista kerätään toiveita nuorilta itseltään. Onpa hyviä tuloksia! Mutta perusopetuksen saavutettavuus Itä-Suomessa on selkeästi maan huonoin. Tähän on vaikuttanut muuta maata nopeampi alakoulujen lakkauttaminen. Lakkautukset ovat lisänneet kuljetusten piirissä olevien lasten määrää.  Jos joku niin alakoulu on mielestäni käsitteenä lähipalvelua.

Samoin koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla erilaisten mielenterveysoireiden ja ongelmien esiintyminen on melko yleistä. Olemme tässä asiassa maan keskiarvon huonolla puolella. Jos vertailussa mennään jopa psykiatrian laitoshoitoon asti, Itä-Suomen luku on 465 (eli 13–17 vuotiaiden laitoshoidon päiviä/1000 vastaavan ikäistä kohti), kun maan keskiarvo on 291.  Pohjois-Karjalassa tuo luku on lähes 600. Tässä on haastetta kunnille ja tuleville maakuntien soteille. Terveysneuvontaa, terveystarkastuksia, oppilashuoltoa, koulupsykologeja ja kuraattoreja tarvitaan jatkossakin. Ja tarvitaan yksilöllistä lapsen ja nuoren tukea kodista alkaen. Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulutoimen välille tulee myös entisestään lisätä.

Toivon hyviä oivalluksia raporttia lukiessa siitä, mitä juuri meidän nykyisessä ja uudistuvassa kunnassa tulee tehdä. Ja miten takaamme nyt ja tulevassa maakunnan sotessa riittävän yhteistyön eri toimijoiden välillä. Ei ainakaan ylenkatsomalla lapsen hätää.

 

Mikkelissä 7.6.2016

Elli Aaltonen

Ylijohtaja

Itä-Suomen aluehallintovirasto