Johdanto

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Tässä raportissa arvioidaan nuorten mielenterveyttä ja mielenterveyspalvelujen saatavuutta opiskeluhuollossa. Nuorten mielenterveyttä arvioidaan ahdistuneisuusoireiden näkökulmasta, jotka ovat yleisimpiä nuorten mielenterveyttä heijastavia emotionaalisia oireita. Itä-Suomen aluehallintoviraston raportissa palvelujen saatavuuden aineistona käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyä ja terveydenedistämisaktiivisuus (TEAviisari) mittarin tuloksia vuodelta 2015. Raportin tulokset esitetään Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen maakunnista.

Nuorten mielenterveysongelmien yleisyys ja vaihtelu väestöryhmittäin

Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten terveyshaitoista ja ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. Nuoruusikä käsittää siirtymän lapsuudesta aikuisuuteen (ikävuodet 13–22), joka alkaa fyysisestä murrosiästä ja päättyy nuoreen aikuisuuteen. Keskimäärin puolet elämänaikaisesta mielenterveyden häiriöistä puhkeaa keskinuoruuteen mennessä ja kolme neljästä ennen 25 vuoden ikää (Coughlan ym. 2013).    

Viimeisen vuoden aikana 20–25 prosenttia nuorista on todettu jokin mielenterveyden häiriö. Tavallisimmat häiriöt ovat mielialahäiriöt (esiintyvyys vuositasolla 10–15 %), ahdistuneisuushäiriöt (5–15 %), käytöshäiriöt (5–10 %) ja päihdehäiriöt (5–10 %). Mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Nuorten mielenterveyden ongelmiin liittyy usein vahingollisia terveyskäyttäytymisen muotoja, kuten tupakointia, runsasta alkoholin käyttöä ja huumekokeiluja. (Kaltiala-Heino ym. 2015.) 

Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013).

Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä niiden edellytys lisääminen oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa ohjaa 1.8.2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) Laissa säädetään opiskeluhuollon kokonaisuudesta sekä järjestämisvastuista.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyvät koululaisten terveydentilan seuraaminen ja edistäminen sekä erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen tarpeen järjestäminen sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lisäksi mielenterveys- ja päihdetyö ja seksuaalisuuden edistäminen.  Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös edistää ja seurata oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. (Terveydenhuoltolain 1326/2010).

Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan on järjestettävä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin palveluilla tuetaan ja ohjataan koulunkäyntiä, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Kuraattori tarjoaa ohjausta erityisesti perhetilanteeseen, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Psykologin tehtävät liittyvät yksilöllisen oppimisen ja mielenterveyden tukemiseen ja edistämiseen. Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto voi olla tarpeellista opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon tuen järjestämiseksi.

Lähitulevaisuuden näkymät

Suomalaisten kansanterveys on parantunut monilla osa-alueilla: suomalaiset sairastavat vähemmän, syövät terveellisemmin ja kokevat terveytensä paremmaksi. Sosioekonomisen eriarvoisuuden vähentämisessä ei ole kuitenkaan onnistuttu. Erot näkyvät jo nuoruudessa eri kouluasteiden välillä. Ammattioppilaitosten opiskelijoiden elintavat ovat monelta osin huonommat lukiolaisiin verrattuna. Erot näkyvät myös opiskeluhuoltopalveluiden käytössä ja saatavuudessa. 

Hallitusohjelmassa ja sen kärkihankkeissa on vahva linjaus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihankkeen tavoitteena on koota lapsi- ja perhepalvelujen hajanainen palvelujärjestelmä lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi.  Muutosohjelman tavoitteena on tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (jäljempänä sote) tavoitteena on, että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat. Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut irtaantuvat kunnasta, mistä johtuen rakenteet ja yhteistyö kunnan tuottamien palveluiden kanssa tulee suunnitella ja organisoida uudelleen Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien maakuntien vastuulle ja tavoitteena ovat sujuvat palvelukokonaisuudet.

Sote-uudistus asettaa haasteita myös opiskeluhuollolle. Palvelujen siirtyessä kunnista maakuntien järjestettäväksi ovat rakenteet ja yhteistyö kunnan tuottamien palvelujen kanssa suunniteltava ja organisoitava uudelleen. On tärkeää varmistaa, että opiskeluhuoltopalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Haasteina tulevat olemaan myös sote-uudistuksen yhteydessä päätettävät valinnanvapauskysymykset. Jos valinnanvapaus ulotetaan opiskeluhuoltopalveluihin, niin kouluissa ja oppilaitoksissa ongelmat saattavat heijastua esimerkiksi moniammatilliseen yhteistyöhön ja yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön.      

Opiskeluhuolto on vielä muutosvaiheessa sen saatua lakisääteiset, monialaiset rakenteet ja toimintatavat syksyllä 2014. Kehittämistyö on vielä kesken. Opiskeluhuollon ohjausryhmän rooli ja tehtävät eivät ole vielä kaikkialla muotoutuneet tarkoituksenmukaisiksi. Sujuva, monialainen yhteistyö edellyttää yhdessä laadittuja suunnitelmia ja sopimista työtavoista sekä toimivat monialaisen johtamisen rakenteet. Kehittämistyö edellyttää myös opiskelijoiden ja huoltajien vahvaa osallisuutta.

Myös valvontaviranomaiset, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirastot, tukevat toiminnallaan kansallisia linjauksia ja strategisia tavoitteita. Vuodesta 2012 lähtien suunnitelmallisesti toteutettu lasten ja nuorten ehkäiseviä terveydenhuollon palveluja koskeva valvonta on paljastanut kuntien välisiä eroja terveyspalvelujen järjestämisessä. Myöskään opiskelijoiden terveydenhuollon ja sairaanhoidon kokonaisuus ei ole aina toteutunut asetuksessa tarkoitetulla tavalla. Ongelmia on ollut muun muassa opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa.

Suunnitelmaperusteisella valvonnalla tuetaan sitä, että voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Vaikuttava valvonta tarvitsee tuekseen oikea-aikaista ja kattavaa tietoa, ja edellyttää myös valvonnan ja tietopohjan kehittämistä. Valvontakulttuuri muuttuu vuorovaikutteisemmaksi ja toiminnan painopiste siirtyy ennakoivaan valvontaan sekä uusien palvelurakenteiden vahvistamiseen. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelman puitteissa tullaan neuvola-asetuksen valvonnan osalta lähettämään kuntiin ohjaskirjeet laajojen terveystarkastusten toteutuksesta vuonna 2016.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain kehittämistyötä tarvitaan edelleen oikeiden työmuotojen ja tapojen löytymiseen sekä oppilaitoksissa että toiminnan johtamisessa ja koordinoimisessa kuntatasolla. Opiskeluhuollon ohjausryhmän rooli ja tehtävät eivät ole vielä kaikkialla muotoutuneet tarkoituksen mukaiseksi. Sujuva monialainen yhteistyö edellyttää yhdessä laadittuja suunnitelmia ja sopimista työtavoista sekä toimivat monialaisen johtamisen rakenteet. Asiakaspinnan kehittämistyö, kuten opiskeluhuoltopalvelujen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, edellyttää opiskelijoiden ja huoltajien vahvaa osallisuutta.

Itä-Suomen aluehallintoviraston yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on muun muassa terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Aluehallintovirastolle kuuluu mielenterveystyön ohjaus ja valvonta erityisesti itsemääräämisoikeuksien rajoitusten käyttöä (Mielenterveyslaki 1991).  Mielenterveyslain 6 d § mukaan aluehallintoviraston tulee lisäksi järjestää vuosittain lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen työnjaon kehittämiseksi alueelliset yhteistyökokoukset. Vuonna 2015 sisäisen turvallisuuden maakunnallisissa yhteistyökokouksessa aiheena oli lasten ja nuorten väkivallan ehkäisy, jolloin ohjausta on annettu myös mielenterveys- ja päihdeasioissa. Vuonna 2016 Itä-Suomen aluehallintovirastoon on nimitetty kaksi poikkihallinnollista työryhmää, joissa lasten ja nuorten asioita käsitellään. Nämä ryhmät ovat lasten ja nuorten työryhmä sekä ehkäisevän päihdetyön ryhmä ja näissä teeman mukaisia kokonaisuuksia käsitellään.