Johdanto

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koskee kuntien kulttuuripalvelujen osalta palvelujen tuottamista sekä taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa Itä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) alueella. Virasto toimii Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Arviointi kohdistuu kunnan kulttuuritoimintaan kuuluviin yleiseen kulttuuritoimintaan sekä taide- ja kulttuurilaitoksiin (pl. kirjastot). Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) määrittää kunnan tehtävät kulttuuritoiminnan alalla. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa. Lain mukaan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Museolaki (729/1992) sekä teatteri- ja orkesterilaki (730/1992) määrittelevät taide- ja kulttuurilaitosten oikeutta valtionosuuteen. Myös kansalaisopistoilla, kirjastoilla ja taiteen perusopetuksella on tärkeä merkitys kulttuuripalveluina. Kirjastoja tarkastellaan peruspalvelujen arvioinnissa omana kokonaisuutena.

Arvioinnissa painotetaan pääministeri Juha Sipilän hallituksen taiteen ja kulttuurin toimialaa koskevaa kärkihanketta, joka kohdistuu lasten taide- ja kulttuuriharrastusten saavutettavuuteen sekä taidetta ja kulttuuria hyödyntävien hyvinvointipalvelujen lisäämiseen. Arviointikriteereinä ovat lasten ja nuorten kuuleminen, lasten ja nuorten harrastus- ja muiden toimintamahdollisuuksien tarjonta ja saatavuus kouluissa iltapäivisin, digitalisaation hyödyntäminen kuntien kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja jakelussa, kunnan kulttuuripalvelujen tuottamiseen osoittamat resurssit, kuntien yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstön koulutus ja ammattitaito sekä taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen saatavuus ja tarjonta. Arvioinnissa Itä-Suomen tilannetta tarkastellaan suhteessa valtakunnalliseen tilanteeseen. Alueen sisällä vertailevaa tarkastelua tehdään maakuntien välillä.

Aineistona käytetään Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoa sekä Manner-Suomen kuntien kulttuurivastaaville toimitettua kyselyä, johon vastasi 25.1.2016 mennessä kaikkiaan 61,1 prosenttia (184 kuntaa) kaikista Manner-Suomen kunnista. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella vastausprosentti oli lähes yhtä suuri (61,7 %, 29 kuntaa). Korkeimmat vastausprosentit olivat Etelä-Savon (71,4 %) ja Pohjois-Karjalan (61,5 %) maakunnissa. Vastanneiden kuntien keskimääräinen asukasluku oli hieman matalampi Itä-Suomessa (noin 14 800) kuin Manner-Suomen kuntien asukasluku keskimäärin (noin 17 900). Kyselyyn vastaamatta jättäneet kunnat olivat pääosin maaseutumaisia kuntia, joilla resurssien puute on saattanut vaikuttaa vastaamattomuuteen. Kyselyn tulokset tarjoavat vähintään suuntaa-antavaa tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta ja -palveluista. Tilasto- ja kyselyaineistojen lisäksi tarkastelun pohjana käytetään aiempaa tutkimusta.

 

Kulttuuripalvelujen tuottaminen

Kuntien kulttuuritoimintaa koskevan lainsäädännön mukaan kunnan tulee edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa alueellaan. Lainsäädäntö antaa kunnille vapauden päättää siitä, miten kunnat tätä tehtävää käytännössä toteuttavat. Kulttuuripalvelut ovat peruspalveluja, joita kunnat voivat toteuttaa parhaaksi näkemällään tavalla ja laajuudella. Kulttuuritoiminnan organisoiminen paikallistasolla on tärkeää, jotta kulttuuritoiminnot ovat sekä saatavilla ja saavutettavissa että aktiivinen osallistuminen niihin mahdollistuu. Kuntien kulttuuritoiminnan tehtäviin katsotaan kuuluvan museo- ja näyttelytoiminta, esittävä taide eli teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä yleinen kulttuuritoiminta. Yleinen kulttuuritoiminta luo perustan kulttuuripalvelujen järjestämiselle, sillä se kattaa muun muassa kulttuuritoiminnan henkilöstökulut ja kunnan taiteen alan ammattilaisille sekä muille kulttuuritoimijoille myöntämät avustukset. Kulttuuripalvelujen tuotantomallit ja tarjonta vaihtelevat kunnissa huomattavasti. Valtakunnallista vertailutietoa kuntien kulttuuritoiminnasta on myös niukasti. Tämä hankaloittaa kulttuuripalvelujen arviointia.

 

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta sekä kulttuuri hyvinvointipalveluna

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman taiteen ja kulttuurin toimialaa koskevassa kärkihankkeessa parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Kärkihankkeen tavoitteena on tuoda kulttuuri osaksi lasten arkea ja vahvistaa lasten ja nuorten luovuutta. Toimenpiteillä monipuolistetaan muun muassa lasten taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä yhteistyössä koulujen kanssa. Arvioinnissa tarkastellaan lasten ja nuorten kuulemisen sekä iltapäivisin tapahtuvan koulujen tilojen käytön lisäksi lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia yleisessä kulttuuritoiminnassa. Arviointi tuottaa kärkihankkeelle tietopohjaa kuntien tilanteesta.

Kulttuuripalveluilla on yhä kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Diges ry:n selvityksessä (2013) kulttuurin hyvinvointipalveluiksi on määritelty toimintaa, jolla on kulttuuristen tai taiteellisten päämäärien ohella myös joku toinen julkituotu yhteiskunnallinen tavoite. Kyseessä voi olla esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy tai ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Hallituksen kärkihankkeen avulla lisätään eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut vakiinnutetuiksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa, kuten osaksi kunnan hyvinvointikertomusta.

 

Lähitulevaisuuden näkymät

Julkisen aluehallinnon järjestämistä uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti keskittämällä toimintoja tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille eli maakunnille. Parhaillaan on meneillään valtiovarainministeriön käynnistämä Tulevaisuuden kunta -hanke, joka linkittyy aluehallinnon uudistamiseen. Kunnat tulisivat jatkossa vastaamaan muun muassa elinvoimaan liittyvistä tehtävistä, mihin sisältyvät esimerkiksi sivistyspalvelut, kulttuuri mukaan lukien. Kunnat vastaavat palveluiden tuotannosta ja sosiaali- ja terveystoimen tehtävistä ns. ennaltaehkäisevien tehtävien osalta.

Kuntaliiton koordinoima ARTTU2-tutkimusohjelma selvitti kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Keväällä 2015 julkaistussa tutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten asenteita ja osallistumista 40 kunnassa. 84 prosenttia vastaajista näki tärkeänä kunnallisten palvelujen tarjoamisen mahdollisimman lähellä kotia. Kuntalaisista 51 prosentin mielestä kulttuuripalvelut oli hoidettu hyvin, kulttuuripalveluja käyttäneistä oli tätä mieltä valtaosa (80 %). Puolet kuntalaisista piti kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta hyvänä. Kansalaisten käsityksiä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluista 2015 -selvityksessä lähes kolme vastaajaa neljästä piti kulttuuria kansalaisen peruspalveluna. Lisäksi enemmistö vastaajista piti lisäksi jokseenkin selviönä, että kunta huolehtii alueensa kulttuurista ja tukee sen asukkaiden omaa kulttuuriharrastustoimintaa.

Palvelujen digitalisoituminen luetaan keskeisimpiin kehitystrendeihin kunnissa. Tulevina vuosina digitalisoitumisen nähdään muuttavan radikaalisti tapoja organisoitua, tehdä päätöksiä, jaella palveluja ja ostaa hyödykkeitä. Digitaaliset ympäristöt mahdollistavat uusia toimintamalleja ja yhteisöllisyyden muotoja. Digitaalisesti tuotetut kulttuuripalvelut ovat yksi keino lisätä kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta.