Johdanto

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Nuorisotoimen arviointikohteena oli kunnallisen nuorisotyön saatavuus. Arviointiasetelman mukaan kunnallista nuorisotyötä tarkasteltiin palvelujen saatavuuden, resurssien ja nuorisotyön palvelujen arvioinnin näkökulmista. Voimassa olevan nuorisolain (20.8.2010/693) mukaan ”kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.”

Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuoren kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuoren sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. (Nuorisolaki 2006, 1§.)

Nuorisolain 7 §:ssä mainitaan nuorisotyön palvelujen toteuttajiksi kuntien lisäksi myös erilaiset voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja säätiöt. Myös kirkollinen nuorisotyö on merkittävä nuorisotyön toteuttaja kunnissa. Nuorisolaissa todetaan lisäksi, että nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa alueellisesti kuntien yhteistyönä. Valtio tukee kunnallista nuorisotyötä valtionosuuksin sekä jakamalla kohdennettuja avustuksia. Jokainen kunta voi itsenäisesti päättää, miten nuorisotyön palvelut järjestetään. Vuonna 2015 kunnat saivat laskennallista valtionosuutta 15 euroa jokaista kunnan alle 29-vuotiasta nuorta kohden. Kohdennettuja valtionavustuksia kunnat voivat hakea muun muassa etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin.

Tämä arviointi kohdistuu kunnallisen nuorisotoimen tuottamiin palveluihin, joita kunnat voivat toteuttaa joko itse tai hankkia muilta tuottajilta sopimuksiin perustuen. Näiden ostopalvelujen määrän muutoksen tarkastelu sisältyy arviointiin.

Arvioinnin teema sekä arviointiasetelma suunniteltiin yhteistyössä aluehallintovirastojen nuorisotoimien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja – politiikan vastuualueen virkamiesten kanssa. Arviointia varten tehtiin webropol-kysely, joka lähetettiin Manner-Suomen kuntien nuorisotyöstä vastaaville virkamiehille. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2015. Itä- Suomessa kyselyyn vastasi kaikki alueen 46 kuntaa. Kyselyn vastaukset on viety verkkoon, ja niihin voi tutustua www.nuorisotilastot.fi – sivustolla. Siellä pääsee tutkimaan niin kuntakohtaisia, maakunnallisia kuin isompienkin alueiden tietoja. Tämän peruspalvelujen arvioinnin nuorisotyötä koskeva aineistoa voi suodattaa eri tavoin sivustolla.

Nuorten näkemyksiä oli kartoitettu Mikkelin ammattikorkeakoulun kyselytutkimuksessa nuorten elinoloista Itä-Suomessa.  Itä-Suomen Nuorisopuntarin 2015 tulokset pohjautuvat yli 1 700 nuoren vastauksiin. Vastaajista tyttöjä oli 61,5 % ja poikia 38,5 %. Kysely suoritettiin otantana Itä-Suomen alueen peruskoulujen 9.luokissa., toisen asteen oppilaitoksissa, kansanopistoissa, nuorten työpajoilla, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Tähän tutkimukseen viitataan myöhemmin peruspalvelujen arvioinnissa.

Lähitulevaisuuden näkymät

Arviointi osui ajankohtaan, jolloin nuorisolain kokonaisuudistus oli käynnissä. Lisäksi maakuntien tehtävät tullaan uudelleen järjestämään 1.1.2019 alkaen. Hallituksen linjauksena tulevaisuuden työnjaossa kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä kuten esimerkiksi nuorisotoimen tehtävät.

Nuorten mukaan ottaminen palvelujen arviointiprosessiin on tulevaisuudessa ehdottoman tärkeää kaikilla hallinnon tasoilla. Kuntalain (10.4.2015/410) 26 § mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto voi olla useamman kunnan yhteinen.

Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen kunnassa. Myös peruspalvelujen arviointia tulee jatkossa kehittää siten, että siihen on tarkemmin kytkettävissä nuorten antama palaute palveluista.