Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Käyttömaksu- ja käyttövuoropolitiikan vaikutus liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen

Johtopäätökset

Koko maan kunnista 58 prosenttia oli laatinut virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet. Itä-Suomessa vastaavat jakoperusteet laatineita kuntia oli 53 prosenttia eli vähemmän kuin koko valtakunnassa keskimäärin. Kuntien liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet oli valtaosassa kunnista hyväksynyt liikunta-asioista vastaava lautakunta.

Käyttövuorojen jaossa keskeisimmät liikuntapoliittiset tavoitteet olivat lasten ja nuorten liikunnan edistäminen sekä tasa-arvon ja tasapuolisuuden toteuttaminen. Tavoitteet perustuivat joko kunta-, terveysliikunta/hyvinvointi- tai liikuntastrategioihin. Itä-Suomessa oli hieman valtakunnan keskimääräistä tasoa yleisempää se, että kyseiset tavoitteet eivät perustuneet mihinkään strategiseen asiakirjaan.  

Käyttövuoropolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista seurasi Itä-Suomessa vain 29 prosenttia kunnista. Valtakunnallisesti seurantaa toteutti 40 prosenttia kunnista, joten Itä-Suomessa tavoitteiden ja painopisteiden seuranta oli vieläkin harvinaisempaa kuin koko maassa keskimäärin.

Käyttövuorojen jaossa keskeisimmät ongelmat olivat Itä-Suomessa koko maan tavoin lajeille ja ryhmille sopivien tilojen puute sekä suuri kysyntä viikon ilta-ajoista. Kysyntä oli merkittävästi tarjontaa suurempaa liikuntahalleissa, liikuntasaleissa, jäähalleissa ja kuntosaleissa. Valtakunnallisesti liikuntahallit, liikuntasalit ja jäähallit olivat niin ikään eniten kysyttyjä, mutta kuntosaleja useammin mainintoja saivat muun muassa pallokentät.

Itä-Suomessa virallisesti hyväksytty liikuntatoimen kehittämisstrategia oli 40 prosentilla kunnista, mikä on hieman suurempi osuus kuin koko maassa keskimäärin. Käyttömaksujen määräytymisperusteet sisältyivät strategiaan hieman yli puolessa kunnista, kun valtakunnassa osuus oli hieman alle puolessa. Liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan myönteiset painotukset kohdistuivat ensisijaisesti lapsiin ja nuoriin valtaosassa kunnista. Liikuntapaikkojen käyttäminen oli täysin ilmaista lapsille ja nuorille 53 prosentissa kunnista.

Kunnista runsaat puolet oli huomioinut harrastekustannusten nousun maksupolitiikassaan tarjoamalla lapsille ja nuorille maksuttomia käyttövuoroja. Näin oli myös valtakunnallisesti. Käyttömaksut olivat pysymässä ennallaan lasten ja nuorten sekä soveltavan liikunnan ryhmissä lähes kaikissa kunnissa koko maan tavoin.

Lasten ja nuorten keskimääräiset käyttömaksut uimahalleissa, kuntosaleilla, jäähalleissa ja pienissä liikuntasaleissa olivat hyvin lähellä valtakunnallista tasoa. Lasten ja nuorten käyttömaksujen keskiarvo isoissa liikuntasaleissa oli Itä-Suomessa valtakunnallista tasoa alhaisempi.

 

Toimenpide-ehdotukset

 

Kuntien on laadittava virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet, jotka perustuvat liikuntatoimea ohjaavan strategian tavoitteisiin ja painopisteisiin ja koskevat kaikkia kunnallisia liikuntapaikkoja.

Kuntien on otettava huomioon eri käyttäjäryhmät ja erityisesti lasten ja nuorten liikunnan harrastuskustannusten nousu virallisesti hyväksytyssä käyttömaksupolitiikassaan pyrkimällä liikuntapaikkojen mahdollisimman tasa-arvoiseen saavutettavuuteen.

Kuntien on seurattava käyttövuoro- ja käyttömaksupolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Seurannan tulokset tulee ottaa huomioon tehtäessä muutoksia käyttövuoro- ja käyttömaksupolitiikkaan.