Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Johtopäätökset

  • Kasvatuksellinen ohjaus nuorisotyössä toteutuu nuorisotalojen avoimien ovien toiminnassa, retki- ja leiritoiminnassa yli 80 % kunnista.  Etsivää nuorisotyötä ja nuorten tapahtumatoimintaa järjestetään kaikissa kunnissa. Monikulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyönpalvelut ovat edelleen heikosti saatavilla. Katutyö tai kaduille jalkautuva nuorisotyö toimintamuotona on 12 kunnassa vähentynyt tai lopetettu kokonaan.
  • Nuorisotyön kohderyhmä on edelleen pääsääntöisesti yläkouluikäiset. Nuorten lukumäärän väheneminen on ohjannut pienillä paikkakunnilla tarjoamaan palveluja myös alakouluikäisille. Etsivä nuorisotyö toimintamuotona puolestaan on nostanut nuorisotoimen kohderyhmää lähemmäs nuorisolain yläikärajaa.
  • Kunnallinen nuorisotyö on läsnä kouluissa, koulujen pihoilla ja liikuntapaikoilla. Nuorisotyö ei vielä kuitenkaan ole erityisen yleistä uusilla toimintakentillä vaikka luovia ratkaisuja nuorten tavoittamiseksi etsitäänkin.
  • Kuntien taloudelliset resurssit nuorisotyöhön vaihtelevat paljon. Myös kehittämiseen tai investointeihin on haettu hyvin vaihtelevasti ulkopuolista rahoitusta. 
  • Nuorisotyön henkilöstöresurssit ovat vuoden 2002 tasolla. Uusia toimintamuotoja, monialaista otetta vaativia tehtäviä tehdään pääasiassa vanhojen toimintamuotojen ohella entisin henkilöstöresurssein. Esimerkiksi nuorisotyö koulussa on lisääntynyt 27 kunnassa. Etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan on satsattu osana nuorisotakuuta.
  • Nuorisotilojen kokonaislukumäärä on säilynyt lähes ennallaan Itä-Suomessa. Tilojen väheneminen näkyy eniten kuntaliitoskunnissa. Toisaalta nuorisotiloja on pyritty pitämään yllä verkostoitumalla enemmän ja tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Nuorisotilojen heikko kunto ja kosteusongelmat aiheuttavat tulevaisuudessa pohdittavaa.
  • Palveluja käyttäviltä nuorilta kerätty palaute on kunnissa yleisemmin käytössä oleva nuorisotyön arviointimuoto. Nuoret osallistuvat palvelujen arviointiin jollakin tapaa kahta kuntaa lukuun ottamatta Itä-Suomessa. Sen lisäksi kunnallisen nuorisotyön arviointi perustuu pääasiassa nuorisotyöntekijöiden tekemään itsearviointiin tai yhteistyökumppaneilta saatuun palautteeseen. Arviointijärjestelmissä on kuitenkin suuria paikkakuntakohtaisia eroja ja arviointia tehdään yleisesti ottaen varsin vaihtelevasti.
  • Arviointijärjestelmät ja arviointiaineiston analyysimenetelmät vaativat kehittämistä sillä kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa hyödynnetään kunnissa hämmästyttävän vähän.

Toimenpide-ehdotukset

  • Kunnallisen nuorisotyön toimintamuotoja on kehitettävä vastaamaan nuorten muuttuvia toimintaympäristöjä. Palvelujen saatavuuden lisäksi palvelujen saavutettavuutta tulee jatkossa arvioida. Maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi monikulttuurista nuorisotyötä tulee myös edistää. Nuorten kansainvälistymismahdollisuuksia on tuettava huolimatta siitä, onko paikkakunnalla mahdollisuus monikulttuuriseen kohtaamiseen tai ei. Palvelujen tarjontaa kunnassa voidaan lisätä monialaisella yhteistyöllä, kuntien välisellä yhteistyöllä sekä ottamalla mukaan eri toimijoita tiiviimmin, jotta nuorisolain tavoitteet toteutuvat monipuolisesti.
  • Kunnallisen nuorisotyön arviointijärjestelmiä tulee kehittää systemaattiseksi ja säännöllisiksi jotta nuorisotyön tarpeellisuudesta, laadusta ja kehittämisestä saadaan tarkempaa tietoa. Arviointijärjestelmien kehittämisessä tulee huomioida, miten palautejärjestelmät toimivat yhteen ja miten saatu palaute analysoidaan ja sen tulokset siirretään edelleen toiminnan kehittämiseen.
  • Nuorten tulee olla arvioinnissa keskeisemmässä roolissa ja heille tulee tarjota entistä monipuolisempia mahdollisuuksia arviointiin osallistumiseksi. Erityisesti palveluja käyttämättömien nuorten palautteet tulee saada käyttöön.