Käytettävissä olevat palvelut ja henkilöstömitoitus

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Onko peruskouluilla ja toisen asteen oppilaitoksilla käytettävissä opiskeluhuoltopalveluja ja millainen on palvelujen henkilöstömitoitus?

Peruskouluissa opiskeluhuoltopalveluita oli tarjolla hyvin. Lukioissa puutteita oli niin psykologin, lääkärin kuin kuraattorien palveluissa. Ammattioppilaitosten käytettävissä olevien psykologien palvelujen tarjonta oli huolestuttava. Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen maakuntien keskimääräiset työpanokset olivat psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan lukiota lukuun ottamatta pienemmät kuin koko maan taso. Lääkärien työpanos oli yhtä iso tai isompi kuin koko maan taso.

Lukuvuonna 2014–2015 terveydenhoitajan palvelut olivat käytettävissä lähes kaikissa (99 %) ja lääkärin 90 prosentissa peruskouluista. Seitsemässä prosentissa vastauksissa ei tiedetty, onko lääkärinpalveluita käytössä. Vastaavasti psykologipalveluja 91 prosentissa ja koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän palveluja 96 prosentissa kouluista. (Kuvio 11.6.2.) Peruskoulujen käytettävissä olevissa opiskeluhuoltopalveluissa on tapahtunut myönteistä kehitystä lukuvuodesta 2008–2009 lähtien. Erityisesti seurantajaksolla on parantunut lääkäri-, psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuus kouluissa. (Kuvio 11.6.1.)

 Peruskoulujen käytettävissä olevissa opiskeluhuoltopalveluissa oli havaittavissa ainoastaan pieniä maakunnallisia eroja lukuvuonna 2014–2015. Pohjois-Karjalassa psykologipalveluita ei ollut tarjolla 10 prosentissa peruskouluista.  Etelä-Savossa vastaava luku oli 3 prosenttia ja Pohjois-Savossa 0 prosenttia. (Kuvio 11.6.2.)

Lukuvuonna 2013–2014 kuraattori- ja psykologipalveluita oli lukuvuotta 2011–2012 huonommin lukioiden käytettävissä. (Kuvio 11.6.3.) Tulos on merkittävästi huonompi Itä-Suomessa kuin keskimäärin Suomessa. Kuraattori oli käytettävissä 69 prosentissa ja psykologi 68 prosentissa lukioista, vastaavien lukujen ollessa koko maassa 75 ja 79.  Huolestuttavaa on, että vastanneista 22 prosentissa psykologipalveluita ja 28 prosentissa kuraattoripalveluita ei ollut lukioissa tarjolla.  (Kuvio 11.6.4.) Lukuvuonna 2013–2014 lukioista 7 prosenttia ilmoitti lääkäripalveluiden puuttuvan kokonaan ja 17 prosenttia, ettei käytettävissä olevista lääkäripalveluista ollut tietoa. Lukuvuonna 2011–2012 vastaavat osuudet olivat 4 ja 9 prosenttia. Terveydenhoitajapalvelut olivat tarjoilla lukioissa 100 prosentissa. (Kuviot 11.6.3. ja 11.6.4.)

Lukuvuonna 2013–2014 psykologipalveluja oli käytettävissä ainoastaan 32 prosentissa ja kuraattoripalveluja 65 prosentissa ammatillisista oppilaitoksista. Vastaavat osuudet kahta vuotta aiemmin olivat 23 ja 78 prosenttia. Lääkärin palveluja oli käytettävissä 79 prosentissa ja terveydenhoitajan 95 prosentissa oppilaitoksista lukuvuonna 2013–2014. Lääkäripalveluita on tarjolla ammattioppilaitoksissa selkeästi paremmin kuin vuosina 2011–2012, jolloin prosenttiosuus oli 61. (Kuviot 11.6.5 ja 11.6.6.)

Maakuntien väliset erot olivat suuret. Psykologipalveluita Pohjois-Savossa oli tarjolla ainoastaan 20 prosentissa oppilaitoksista lukuvuonna 2013–2014. Vastaavat luvut Etelä-Savossa 43 ja Pohjois-Karjalassa 29. Kuraattoripalveluiden osalta Pohjois-Karjalassa oli tarjolla 56 prosentissa oppilaitoksista lukuvuonna 2013–2014. Vastaavat luvut Etelä-Savossa 67 ja Pohjois-Savossa 80. (Kuvio 11.6.6.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että peruskoulujen käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen lukuvuotta 2013–2014 koskevan kartoituksen mukaan terveydenhoitajan palveluita oli käytössä erittäin hyvin, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluita oli käytössä melko hyvin koko Itä-Suomen alueella. Lukioiden osalta puutteita oli niin psykologin, lääkärin kuin kuraattorien palveluissa. Ammattioppilaitosten käytettävissä olevien psykologien palvelujen tarjonta oli huolestuttava. Ainoastaan 32 prosentissa ammattioppilaitoksissa oli psykologipalveluita tarjolla lukuvuonna 2013–2014. Tarkastellessa muutoksia vuosien 2007–20014 välillä, niin lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden tarjonta on parantunut lähes kaikilla koulutusasteilla. Ainoastaan ammattioppilaitosten psykologi- sekä kuraattoripalvelut palvelut ovat heikommalla tasolla lukuvuonna 2013- 2014 kuin lukuvuonna 2007–2008.

Opiskeluhuollon henkilöstömitoitus

Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen peruskouluissa oli keskimäärin käytettävissä terveydenhoitajapalveluja 6,3 tuntia (koko maa 6,6 tuntia) viikossa sataa oppilasta kohti lukuvuonna 2014–2015. Vastaava luku lääkäripalveluille oli 0,8 tuntia, joka oli sama kuin koko maassa.  Psykologin palveluja oli käytettävissä keskimäärin 1,5 tuntia (koko maa 2,3) ja kuraattorin palveluja 3,5 tuntia sataan oppilaaseen suhteutettuna (koko maa 4,1 tuntia) viikossa sataa opiskelijaa kohti. (taulukko 11.6.7.)

Lukioissa lukuvuonna 2013–2014 lukioiden opiskeluhuoltopalvelujen keskimääräiset tuntimäärät sataa oppilasta kohti suhteutettuna vaihtelivat terveydenhoitajan 9,5 (koko maa 7,2) tunnista kuraattorin 1,3 (koko maa lääkärin 1,0) tuntiin. (taulukko 11.6.7.) Terveydenhoitajan palveluita oli ammatillisissa oppilaitoksissa keskimäärin saatavilla 5,2 tuntia (koko maa 5,4 tuntia), kuraattorin 2,9 (koko maa 4,4) ja lääkärin 0.7 tuntia (koko maa 0,6). Psykologin viikoittainen työpanos jäi käytännössä niin pieneksi, ettei sitä ole mahdollista esittää tunnusluvun muodossa.

Etelä-Savossa mitoitukset olivat Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen parhaat lähes kaikkien ammattiryhmien ja koulutustasojen osalta. Ainoastaan lukion psykologi ja ammattioppilaitoksen psykologi ja kuraattoriresurssien osalta muissa maakunnissa oli parempi tilanne. Pohjois-Karjalassa puolestaan psykologien mitoitusta lukuun ottamatta muiden ammattiryhmien mitoitus oli matalin maakunnista. Pohjois-Savossa oli korkein lääkäreiden mitoitus Itä-Suomen maakunnista, mutta psykologimitoituksessa oli toivomisen varaa.

Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella olivat psykologi- ja kuraattorimitoitukset pääosin matalat verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Lääkärimitoitukset olivat Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta valtakunnallista tasoa tai sen yläpuolella. Terveydenhoitajamitoitukset olivat peruskoulussa ja ammattioppilaitoksessa valtakunnallisen tason alapuolella, mutta lukiossa valtakunnan tasoa tai korkeammat.

Peruskoulussa kaikkien ammattiryhmien mitoitukset olivat valtakunnan tason alapuolella. Lukiossa terveydenhoitaja- ja lääkärimitoitukset olivat hieman korkeammat kuin valtakunnan taso. Ammattioppilaitoksissa kuraattori- ja terveydenhoitajamitoitukset olivat matalammat kuin koko maassa. Sen sijaan lääkärimitoitus oli hieman korkeampi.

Itä-Suomen aluehallintoviraston alueen maakuntien keskimääräiset työpanokset olivat psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan lukiota lukuun ottamatta pienemmät kuin koko maan taso. Lääkärien työpanos oli yhtä iso tai isompi kuin koko maan taso.

 

 

Kuvio 11.6.1. Peruskoulujen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut lukuvuosina 2008–2009,

Kuvio 11.6.2. Peruskoulujen käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Itä-Suomen aluehallintovi-raston toimialueella lukuvuonna 2014–2015.

Kuvio 11.6.3. Lukion käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut lukuvuosina 2007–2008,

Kuvio 11.6.4. Lukion käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella lukuvuonna 2014–2015.

Kuvio 11.6.5. Ammattioppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut lukuvuosina 2007–2008, 2011–2012 ja 2013–2014 Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella.

Kuvio 11.6.6. Ammatillisten oppilaitosten käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella lukuvuonna 2014–2015.

Taulukko 11.6.7. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksen tunnuslukujen mediaanit (tuntia viikossa / 100 oppilasta) peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa