Liikuntapaikkojen käyttövuoroista päättäminen

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnassa päätetään liikuntapaikkojen käyttövuoroista?

 

Arvioinnissa selvitettiin, onko kunnilla virallisesti hyväksyttyjä liikuntapaikkojen käyttövuorojenjakoperusteita, kuka tai mikä taho perusteet on hyväksynyt ja kuka näiden perusteiden pohjalta päättää vuorojen jakamisesta. Aluehallintovirastot esittivät vuonna 2010 peruspalveluiden arvioinnissa, että kaikkiin kuntiin olisi saatava virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet. Valtakunnallisesti asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä, sillä vuonna 2010 kyseiset perusteet olivat vajaassa 40 prosentissa kunnista, kun vuonna 2015 ne olivat jo lähes 60 prosentissa kunnista.

Itä-Suomessa on noudatettu valtakunnallista kehityssuuntaa, sillä niiden kuntien osuus alueella, joissa virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet olivat käytössä, oli noussut noin 20 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen 2015 mennessä. Itä-Suomessa virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet olivat vuonna 2015 53 prosentissa alueen kunnista (Kuvio 8.5.1.), kun vastaava osuus vuonna 2010 oli reilussa 30 prosentissa kunnista. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta Itä-Suomessa oli vuonna 2015 kuitenkin aluehallintovirastojen alueita vertailtaessa prosentuaalisesti vähiten kuntia, joissa viralliset käyttövuorojen jakoperusteet olivat olemassa.

Kuntien liikuntapaikkojen käyttöä koskevilla linjauksilla on merkittävä vaikutus kuntalaisten liikunnan harrastamiseen, joten käyttövuorojen jakoperusteiden avoin ja perusteltu kirjaaminen on tärkeää. Yleisimmiksi syiksi virallisten käyttövuorojen jakoperusteiden puuttumiselle mainittiin viranhaltijapäätökseen perustuva vuoronjakokäytäntö (26 %), jakoperusteiden tarpeettomuus kunnan pienestä koosta ja liikuntapaikkojen vähäisestä määrästä johtuen (26 %) sekä vakiintunut käytäntö vuorojen jaossa (16 %).

Maakunnittain vertailtaessa eniten virallisesti hyväksyttyjä liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteita oli Pohjois-Karjalassa ja vähiten Etelä-Savossa. Jakoperusteet olivat valmisteilla yhdessä Pohjois-Savon kunnista. (Kuvio 8.5.2.)

Käyttövuorojen jakoperusteet oli valtaosassa kunnista hyväksynyt liikunta-asioista vastaava lautakunta. Näin oli myös valtakunnallisesti. Käyttövuorojen jakamisesta päättävä taho oli vahvistettu yleisimmin kunnan hallinto- tai johtosäännössä. Lautakunta oli päättänyt asiasta 11 kunnassa.

Kuntia on valtakunnallisesti kannustettu keskittämään liikuntatilojen vuorojako yhteen paikkaan sisältäen myös koulujen liikuntasalit. Koko maassa käyttövuorojen jakoperusteet koskivat kaikkia kunnan liikuntapaikkoja 73 prosentissa kunnista, kun vuonna 2010 vastaava luku oli vain 33 prosenttia. Itä-Suomessa tilanne oli vuonna 2015 kutakuinkin valtakunnan tason mukainen. Valtaosassa kunnista käytössä olevat vuorojenjakoperusteet koskivat kaikkia kunnan liikuntapaikkoja. Maakunnittain vertailtaessa näin oli yli puolessa jokaisen maakunnan kunnista. Jakoperusteet ulottuivat kaikkiin kunnan hallinnoimiin liikuntapaikkoihin useimmiten Pohjois-Savossa ja harvimmin Pohjois-Karjalassa (Kuvio 8.5.3.).  

Hakijat olivat voineet vaikuttaa käyttövuorojen jakamiseen melkein kaikissa kunnissa. Yleisimmät vaikuttamisen tavat olivat liikuntatoimen ja hakijoiden neuvottelut sekä yhteinen kokous vuorojen hakijoiden kanssa (Kuvio 8.5.4.). Tilanne oli lähestulkoon sama valtakunnallisesti. Vuonna 2015 voimaan tullut uusi kuntalaki vahvistaa kuntien kokonaisvaltaista strategista suunnittelua. Kuntastrategiassa tulee siis ottaa huomioon muun muassa kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. On siten näiden suuntaviivojen mukaista, että kuntalaiset voivat vaikuttaa myös asuinpaikkakuntansa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamiseen.

Käyttövuorojen hakemisesta tiedotettiin tavallisimmin kuntien internet –sivuilla ja lehdissä. Sosiaalista mediaa käytettiin tiedottamisessa 17 kunnassa. Kuitenkin Itä-Suomen nuorisopuntarissa vuodelta 2015 on selvinnyt, että 15-25 vuotiaat itäsuomalaiset nuoret näkevät tiedon saavutettavuudessa internetissä paljon parantamisen varaa. Nuoret kokevat julkisen sektorin palvelut valtaosin riittävinä, mutta niistä tiedottamista etenkin internetin kautta tulisi tehostaa. Vaikka käyttövuorojen jaosta tiedotetaan lähtökohtaisesti yleisimmin kuntien internet –sivuilla, kunnissa on hyvä tarkastella tiedottamisen mahdollisuuksia internetissä myös laajemmin kunnan omien sivujen lisäksi. Tehokkaamman tiedottamisen ansiosta esimerkiksi nuorten harrasteryhmät voisivat aktivoitua entistä laajemmin käyttövuorojen hakemiseen kuntien liikuntatiloista.
 

Kuvio 8.5.1. Onko kunnalla virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet? (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa)

Kuvio 8.5.2. Onko kunnalla virallisesti hyväksytyt liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakoperusteet? (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa maakunnittain)

8.5.3. Koskevatko käyttövuorojen jakoperusteet kaikkia kunnan hallinnoimia liikuntapaikkojen vakiokäyttövuoroja? (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa maakunnittain)

Kuvio 8.5.4. Hakijoiden vaikuttamisen tavat vuorojenjakopäätöksiin Itä-Suomessa (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa)