Kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaminen käyttövuoropolitiikalla

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Pyritäänkö liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikalla vaikuttamaan kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen?

Kuntalaisten liikunnan edistäminen arjen elinympäristöissä edellyttää liikuntapalvelujärjestelmän tavoitteellista ja pitkäjänteistä suunnittelua, missä onnistuminen vaatii koordinoitua hallintorajat ylittävää yhteistyötä kuntaorganisaation sisällä ja sen ulkopuolisten tahojen kanssa. Liikunnan edistäminen on kokonaisuudessaan osa kuntien hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen strategisia tavoitteita. Itä-Suomen kunnista 40 prosentilla oli virallisesti hyväksytty liikuntatoimen kehittämisstrategia, millä tarkoitetaan asiakirjaa, johon kirjataan tavoitteet ja keskeiset toimintatavat liikuntapalvelujärjestelmän kehittämiselle. Tilanne oli kutakuinkin sama valtakunnallisesti. Vuonna 2007 kehittämisstrategia oli niin ikään alle puolessa kunnista eli tilanne on pysynyt samanlaisena viime vuosien aikana.

Liikuntapaikkojen käyttömaksujen määräytymisperusteet oli sisällytetty liikuntatoimen kehittämisstrategiaan hieman yli puolessa niistä kunnista, joissa kyseinen strategia oli olemassa. Koko maassa osuus oli hieman alle puolessa kunnista. Kaikissa niissä kunnissa, joissa kehittämisstrategiaa ei ollut olemassa, oli kuitenkin erikseen virallisesti hyväksytyt käyttömaksujen määräytymisperusteet. Virallisesti hyväksytyillä käyttömaksujen määräytymisperusteilla tarkoitettiin arvioinnissa esimerkiksi kunnanhallituksen, -valtuuston tai liikunta-asioista vastaavan lautakunnan hyväksymiä perusteita. Liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan johdonmukaisuus ja läpinäkyvyys on tärkeää kuntalaisten liikunnan ja tasa-arvoisuuden edistämiseksi.

Maakunnittain vertailtaessa yleisimmin liikuntatoimen kehittämisstrategia oli olemassa Pohjois-Karjalan kunnissa ja harvimmin Pohjois-Savossa (Kuvio 8.8.1.). Niissä kolmessa Pohjois-Savon kunnassa, joissa kehittämisstrategia oli olemassa, kahdessa käyttömaksujen määräytymisperusteet sisältyivät strategiaan. Pohjois-Karjalassa viidessä kunnassa kahdeksasta ja Etelä-Savossa kahdessa kunnassa kuudesta käyttömaksujen määräytymisperusteet löytyivät strategiasta. Tilanne ei liikuntatoimen kehittämisstrategian laadinnassa ollut juurikaan muuttunut vuodesta 2007, jolloin kehittämisstrategia oli Etelä-Savossa hieman alle puolessa, Pohjois-Savossa vajaassa kolmanneksessa ja Pohjois-Karjalassa 60 prosentissa kunnista.

Arvioinnissa pyydettiin vastaajia valitsemaan tärkein käyttäjäryhmä, johon kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan myönteiset painotukset ensisijaisesti kohdistuivat. Käyttömaksupolitiikalla oli kunnissa pyritty vaikuttamaan erityisesti lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Kunnista 74 prosentissa käyttömaksupolitiikan myönteiset vaikutukset kohdistuivat nimenomaan lapsiin ja nuoriin, kun vastaava osuus vuonna 2007 oli yli puolessa kunnista. Vuonna 2015 21 prosentissa ja vastaavasti vuonna 2007 neljäsosassa kunnista ei ollut käyttövuoropolitiikassa painotettu erityisesti minkään ryhmän liikunnan edistämistä. Vuoden 2015 jakauma noudatteli valtakunnallista linjaa. Painotukset voidaan nähdä edelleen vuoden 2007 tavoin huomattavana arvovalintana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Käyttömaksupolitiikan painotuksissa maakunnittain ei ollut suuria eroja. Pohjois-Savossa painotukset kohdistuivat selvästi joko lapsiin ja nuoriin tai eivät erikseen mihinkään käyttäjäryhmään. Pohjois-Karjalassa puolestaan yksi kunta oli maininnut aikuiset ja Etelä-Savossa yksi kunta soveltavan liikunnan ryhmät tärkeimmäksi käyttömaksupolitiikan myönteisten painotusten kohderyhmäksi. (Kuvio 8.8.2.)

Kuvio 8.8.1. Virallisesti hyväksytty liikuntatoimen kehittämisstrategia Itä-Suomen kunnissa maakunnittain (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa maakunnittain)

Kuvio 8.8.2. Tärkein käyttäjäryhmä, johon liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan myönteiset painotukset ensisijaisesti kohdistuivat Itä-Suomen kunnissa maakunnittain (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa maakunnittain)