Nuorten osallistuminen nuorisotyön palvelujen arviointiin

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Osallistuvatko nuoret nuorisotyön palveluiden arviointiin?

Palveluja käyttäviltä nuorilta kerätty palaute oli kunnissa yleisemmin käytössä oleva nuorisotyön arviointimuoto. Nuoret osallistuivat kahta kuntaa lukuun ottamatta Itä-Suomessa jollakin tapaa nuorisotyön palvelujen arviointiin.  

 

Pyysimme vastaajia kertomaan tarkemmin arviointijärjestelmistä ja kommentoimaan erityisesti nuorten roolia nuorisotyön palvelujen arviointiin liittyen. Avoimella kysymyksellä kysyttiin myös millainen rooli nuorilla on ja miten usein ja millä tavoin he osallistuivat arviointiin. Sanakartta-toiminnolla saatiin esille eri kokoisten kuntien vastaajien puheessa toistuvat sanat ja sanojen yhteydet toisiinsa.

Pienten kuntien sanakartassa (kuvio 9.8.1.) esiintyi nuorisovaltuusto useimmin kuin isoissa ja keskikokoisissa kunnissa. Käytännössä pienissä kunnissa nuorisovaltuustot tai muut vaikuttajaryhmät näyttävät toimivan kiinteässä yhteistyössä ja hyödyntävätkin arviointiaineistoa yli 60 %:ssa kuntia. Käytännön esimerkkejä arvioinnin hyödyntämistavoista oli monenlaisia:

  • Vieremän nuorisoklubi ry kokouksessaan keskustelee arviointien tuloksista ja samalla miettii kehittämistarpeita.
  • Pertunmaalla kyselyn koonti käydään läpi nuorten kanssa ja viedään myös lautakunnan tiedoksi, keskustelua on käyty siitä mitä palveluja meidän kannattaa järjestää, koska meidän nuoria ei ole paljon (yläkoulu 60 nuorta) kaiken kaikkiaan 7-29- vuotiaita n.300. Lehdistölle olemme myös lähettäneet koonnin.
  • Pielavedellä nuorisoparlamentti tekee mm. erilaisia aloitteita kyselyiden pohjalta tulleista vastauksista, joilla edesautetaan nuorten oloja.
  • Nurmeksessa nuorisovaltuuston edustajat ovat mukana sivistyslautakunnan kokouksissa ja pääsevät arvioimaan nuorisotyötä sitä kautta.
  • Tohmajärvellä sivistyslautakunta pyytää tarvittaessa palaute - ja arviointiaineistoa. Nuorisotyöntekijät ja nuorisovaltuusto käsittelee palautteita ja ottaa sen huomioon palvelujen tuottamisen suunnittelussa.
  • Joroisten nuorisovaltuusto kerää vuosittain kuulemistilaisuutta varten aineistoa, jota käydään kuulemistilaisuudessa läpi. Kuulemistilaisuudesta tehdään muistio. Muistio toimii sitten tulevien toimenpiteiden perusteluna.

 

Keskikokoisissa kunnissa (Kuvio 9.8.2) kyselylomakkeet, palautelaatikot, nuorten kuulemistilaisuudet, palveluihin osallistuvien nuorten toiveet olivat tiedonkeruutapoina esillä useissa vastauksissa.

  • Kiteellä tapahtumista ja retkistä kootaan palaute välittömästi tapahtuman ja retken jälkeen nuorilta. Mikäli mukana on ollut yhdistyksiä järjestämässä, palautteet kootaan myös heiltä. Yhdistyksille, joiden kanssa tehdään yhteistyötä, järjestetään vuosittain kumppani-ilta, jossa on mahdollista antaa palautetta. Laajempia kyselyitä järjestetään noin kahden vuoden välein yläkoulun oppilaille.
  • Pieksämäellä joka syksy järjestetään peruspalveluiden arviointi tilaisuus. ( nuoret, päättäjät, johtavat virkamiehet) Nuorisovaltuusto päättää peruspalveluiden arviointi kohteet. Peruspalveluiden arvioinnista laaditaan raportti joka menee kaikkiin lautakuntiin, kaupunginhallitukseen ja valtuustoon tiedoksi. Lasten parlamentti antaa jatkuvasti palautetta oman toimintansa kautta. Nuorisotiloilla kysytään ja osallistetaan nuoria antamaan palautetta palveluista. Netin kautta kerätään aktiivisesti niin nuorten kuin huoltajienkin palautetta. Nuorisotoimen työyhteisöpalavereissa kerran viikossa käydään läpi edellisen viikon toiminnot ja niitä arvioidaan samalla.
  • Siilinjärvellä nuorisovaltuuston kautta ja talonuorten palautteista pyritään saamaan kuva nuorisotoimen tuottamasta palvelusta ja mm. retket, matkat, leirit, erilliset taloiltatoiminnat -järjestämisestä. Arviointi ja mittarien kehitystyö kesken; etenkin laadullisten mittareiden kehitystyö kesken eli meillä mitataan tällä hetkellä määrällisiä asioita enemmän kuin laadullisia.

Palautteiden hyödyntäminen ja arviointiaineiston käyttö mietitytti keskikokoisissa kunnissa. Vastauksissa pohdittiin systemaattisen palautteen merkitystä. Osa mainitsi, että palautejärjestelmässä oli vielä kehitettävää. Nuorten rooli nähtiin tärkeänä ja nuorten sitoutuminen toimintoihin koettiin parempana, jos heitä oli kuultu esimerkiksi toimintojen sisältöjen suunnittelussa tai tilojen kalustamisessa. Nuoret myös tekivät nuorisovaltuustojen kautta aloitteita ja kehittämisehdotuksia viranhaltijoille ja päätöksentekoon. Myös yhdessä keskikokoisessa kunnassa oli mainittu nuorten antama palaute ja arviointitieto ohjaus- ja palveluverkoston tapaamisten tietopohjana palvelutarpeiden arvioinnissa.

Isoilla kaupungeilla oli riittävästi resursseja toiminnan arviointiin ja se oli säännönmukaisempaa. (Kuvio 9.8.3.)

  • Joensuussa aineistoa hyödynnetään yksiköiden oman työn kehittämisessä sekä koko nuorisopalveluiden tasolla. Arviointitoimintaa kuvataan näin: ”Tällä hetkellä nuorten mukana oleminen arvioinnissa on yksikkökohtaista. Joensuu käyttää kaupunkimaisen nuorisotyön itsearviointimallia. Itsearvioinnit tehdään kaksi kertaa vuodessa ja osa arvioinnista menee tiedoksi lautakunnalle osana tuloskorttia. Nuorisotyössä palvelujen parissa oleville nuorille järjestetään kerran vuodessa jokaisessa palveluyksikössä yleensä toiminnallinen kuuleminen, jonka osana on toimintojen arviointia. Samoin tehdään jokaisella alueella jollekin ikäluokalle yhteistyössä koulun kanssa. Ohjaajat ovat kouluttautuneet Kanuunan järjestämässä koulutuksessa nuorten osallistumiseen itsearvioinneissa. Tavoitteena on ottaa nuoret arvioimaan tämän järjestelmän kautta keväällä 2016. Vanhemmilta kerätään palautetta leirityöstä sähköisellä kyselyllä kesäleirikauden jälkeen.”
  • Mikkelissä nuorisotiloilla tehdään käyttäjille verkkokysely säännöllisesti joka vuosi. Nuorisovaltuusto mukana palveluverkkoselvityksessä esimerkiksi palvelujen määrän arvioinnissa.

Kuvio 9.8.1. Pienten kuntien sanakartta

Kuvio 9.8.2. Keskikokoisten kuntien sanakartta

Kuvio 9.8.3. Joensuun, Kuopion ja Mikkelin kaupunkien sanakartta