Nuorisotyön palvelujen arviointi

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa?

Kunnallista nuorisotyötä arvioidaan varsin vaihtelevasti ja arviointijärjestelmät vaativat kehittämistä. Palvelutavoitteessa todettiin, että nuorisotyössä tulee olla käytössä arviointijärjestelmä, jonka avulla nuorisotyön palveluja arvioidaan säännöllisesti. Arviointi perustuu esimerkiksi sidosryhmiltä ja asiakkailta saatuun palautteeseen. (Kuvio 9.7.1.)

Isojen kaupunkien palvelujen arviointimallit oli selkeimmin kytketty kaupungin strategiatyöhön. Joensuussa käytettiin kaupunkimaisen nuorisotyön itsearviointimallia. Itsearvioinnit tehtiin kaksi kertaa vuodessa ja osa arvioinnista meni tiedoksi lautakunnalle osana tuloskorttia. Kuopiossa käytössä oli auditointimalli (=vertaisarviointi) jokaisella toimipisteellä ja Mikkelissä puolestaan tehtiin nuorisotiloilla käyttäjille verkkokysely säännöllisesti joka vuosi ja siellä nuorisovaltuusto oli mukana palveluverkkoselvityksessä, esimerkiksi palvelujen määrän arvioinnissa.

Keskikokoisissa kunnissa palautteen keruu hoidettiin kyselylomakkeilla ja -tutkimuksilla, asiakastyytyväisyyskyselyin, palautelaatikkojen avulla. Nuorten kuulemistilaisuuksia järjestettiin esim. nuorisotalotoiminnan sisällön suunnittelussa, retkikohteiden valinnassa, kerhotoimintojen toiveiden kartoittamisessa, toimintatilojen sisustamisessa. Myös nuorisovaltuustot ja lasten parlamentit toimivat palvelujen arvioijina.

Pienet kunnat keräävät myöskin palautetta lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien kautta mm. kuulemistilaisuuksin. Kyselyt ja palautelaatikot olivat myös ahkerassa käytössä. Pienten kuntien palautteenkeruun ongelmaksi muodostui pitkälti tuudittautuminen pienen kunnan maineeseen. Palautteen keruu tehtiin ilman järjestelmiä, jolloin voi olla vaarana se, että nuorten palaute ei tule kirjattua laajempiin suunnitelmiin. ”Herkällä korvalla reagointi” oli pienen kunnan etu, mutta samalla myös haaste mikäli nuorten palautteita ei tarkemmin analysoida ja viedä päätöksentekoon. Nuoret jotka, olivat mukana toimintojen suunnittelussa, saivat siis hyödynnettyä palautetta eniten.  Useimmiten positiivinen palaute voi jäädä kirjaamatta muistiin. (Kuvio 9.7.2.)

Kuvio 9.7.1. Nuorisotyön palvelujen arviointitavat ja tiheys

Kuvio 9.7.2. Palaute- ja arviointiaineiston hyödyntäminen