Kuntien kulttuuripalveluiden digitalisoinnin tilanne

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota?

Noin 35 prosenttia Itä-Suomen vastaajakunnista käyttää tai oli kokeillut digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteutettavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi.

Viime vuosikymmenet ovat olleet tieto- ja viestintäteknologian ja laajemmin digitalisaation nopean kehityksen aikaa. Kehitys ei ole kuitenkaan saavuttanut täysimittaisesti julkista sektoria, vaikka erilaisia palveluja ja toimintamalleja on ollutkin pitkään käytössä eri osa-alueilla kuten koulutuksessa ja opetuksessa. Kyselyssä selvitettiin sitä, miten kunnat hyödyntävät kulttuuripalvelujen tuottamisessa ja jakelussa digitalisaatiota. Noin 35 prosenttia Itä-Suomen kunnista käytti tai oli kokeillut mediateknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteuttavia toimintamuotoja taide- ja kulttuuripalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (Kuvio 7.7.1.). Osuus oli koko Manner-Suomeen verrattuna hieman suurempi.

Kunnissa, joissa toimintamuodot olivat käytössä (21 %), yleisiä olivat tapahtumien ja konserttien välitys etäyhteydellä (striimaus) sekä qr-koodien käyttö esimerkiksi tapahtumamarkkinoinnissa ja kaupunkiseikkailuissa. Lisäksi käytössä oli esimerkiksi verkkoympäristö (Saranat.fi) Keski-Savon rakennusperintöön ja kulttuurimaisemiin tutustumiseksi. Verkkoportaalin kehittäminen pohjautui Kulttuuriympäristö verkossa -oppimisympäristöhankkeeseen (2009–2011), jossa mukana olivat Heinäveden, Joroisen, Leppävirran ja Pieksämäen sekä Varkauden kunnat.

Noin 17 prosentissa Itä-Suomen kunnista digitaaliset toimintamuodot olivat suunnitteilla. Noin 41 prosentissa Itä-Suomen kunnista digitaalista teknologiaa hyödyntäviä, verkon välityksellä toteutettavia toimintamuotoja ei ollut käytössä eikä suunnitteilla. Nämä kunnat olivat enimmäkseen maaseutumaisia tai taajaan asuttuja kuntia, joissa yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssien määrä oli yksi tai alle yksi henkilötyövuosi. Humanistisen ammattikorkeakoulun (2014) selvityksen mukaan kuntien kulttuuripalvelujen sähköisen tuottamisen suurimpina haasteina koetaan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit.

Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin striimauksen käyttöä yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Lähes neljäsosa (24 %) kunnista oli hyödyntänyt striimausta yleisen kulttuuritoiminnan tilaisuuksissa. Striimaus ei ollut mahdollistanut vuorovaikutusta esiintyjän tai yleisön kanssa yhdessäkään kunnassa.

Kuvio 7.7.1. Mediateknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen käyttö Itä-Suomessa

Lähde: Kysely kunnille. Kyselyyn vastasi 61,7 % Itä-Suomen AVI-alueen kunnista (29 kpl). *Esimerkiksi striimaus, vuorovaikutteisuus striimauksen yhteydessä, live-tapahtumat striimauksen yhteydessä, qr-koodi, muut sähköiset kulttuuripalvelut. Kysymyksellä ei tarkoiteta seutu-tv:tä tms., kunnan internet-sivuja, sähköistä tapahtumakalenteria tai vastaavia perustoimintoja.