Kirjastopalvelujen saatavuus lasten ja nuorten kannalta

Miten kirjastopalvelujen saatavuus toteutuu lasten ja nuorten kannalta?

Kirjastopalvelujen saatavuus alle 16-vuotiaille on hieman huonompi kuin koko väestölle. Vain taajamissa omatoiminen kirjastoasiointi on lapselle mahdollista, sielläkin edellyttäen, että matka on turvallinen. Maaseudulla ja kylissä asuville lapsille ja nuorille matkat kirjastoon ovat liian pitkät omatoimisesti kuljettaviksi. Kirjastot panostavat lasten aineistojen hankintaan, mutta uutuushankinta ei riitä tarpeisiin. Lapsille ja nuorille suunnatusta muusta palvelutarjonnasta ei ole tarkkoja tietoja.

Kirjastomatkan pituus

Alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä Itä-Suomessa oli pienin Etelä-Savossa (14,3 %), hieman suurempi Pohjois-Karjalassa (15,6 %) ja Pohjois-Savossa (16,2 %) (Kartta 10.6.1.). Kunnittaisessa tarkastelussa Itä-Suomen kunnissa alle 16-vuotiaiden osuuden vaihteluväli oli 8,68 – 13,95 (Kartta 10.6.2).

Itä-Suomessa suurin osa alle 16-vuotiaista asuu taajamissa (n. 70 %), mikä oli vähemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Maaseudulla asuu enemmän alle 16-vuotiaita (17,5 %) kuin muualla Suomessa. Kirjastopalvelun saatavuuteen lasten ja nuorten kannalta vaikuttavat toimipisteverkosto, sitä täydentävät kirjastoautopalvelun tuomat lähipalvelut, aukioloajat ja palvelun ikärajattomuus. Konkreettinen kirjastopalvelujen käytön este lapsille ja myös nuorille on pitkä matka, koske heillä on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä omatoimisesti.

Kirjastomatkan pituuksia alle 16-vuotiaiden osalta arvioitiin Jaani Lahtisen tutkimuksen aineiston ja tulosten perusteella. Arvioinnilla selvitettiin lasten kirjastomatkan pituuteen vaikuttavia tekijöitä, joita olivat mm. perheen asuinpaikka ja asuinpaikan yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan asuntojen, työpaikkojen, palvelujen, viheralueiden ja niiden välisten liikenneyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta. Näiden perusteella taajamat, kylät, pienkylät ja maaseutu erottuvat toisistaan omanlaisiksi alueikseen. YKR-rakenteessa kylät ja pienkylät on määritelty siten, että tietyn kokoisen väestöruudun alueella asuu asutusrykelmässä vähintään 40 asukasta (kylä) tai vähintään 20 asukasta (pienkylä). Alueellisten vertailujen pohjana käytettiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää YKR – yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän asutuksen aluejakoaineistoa vuodelta 2015. Vertailuja tehtiin maakunta- ja kuntatasoilla ja tilannetta peilattiin alueilla asuvien lasten ja nuorten näkökulmasta. Vertailulukuina käytettiin kirjastopalvelujen saavutettavuuden mediaaniarvoja. Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon ja tässä aineistossa kuvaa jakauman tyypillistä arvoa luotettavammin kuin keskiarvo.

Kartoissa 10.6.3. ja 10.6.4. näkyy kirjastopalvelujen saavutettavuuden mediaani alle 16-vuotiaille metreinä maakunta- ja kuntatasolla. Aineistossa mitattiin vain kiinteiden kirjastopisteiden saavutettavuutta, kirjastoautot jätettiin tutkimusaineistosta pois. Itä-Suomessa kirjastopalvelujen saavutettavuuden mediaani alle 16-vuotiaiden osalta oli lähes kolme kilometriä (Kartta 10.6.3.). Kuntatasolla tarkasteltuna vaihtelu oli suurta (Kartta 10.6.4.) ja vaihteli kunnan taajama-asteen mukaan.

Kirjastosaavutettavuus Itä-Suomessa eri YKR-alueilla oli lähes joka maakunnassa mediaanikeskitasoa heikompaa (Taulukko 10.6.1.).

Taulukkoon on yhdistetty Jaani Lahtisen aineistosta eri YKR-alueilla asuvien alle 16-vuotiaiden osuus, kirjastosaavutettavuus ja saavutettavuusluokka, jonka kukin maakunta on tutkimusaineistossa saanut. Kirjastosaavutettavuuden mediaaniarvo maaseudulla oli 9 258 metriä, pienkylissä 8 493 metsiä, kylissä 8 027 metriä ja taajamissa 1 904 metriä. Pohjois-Savossa kirjastosaavutettavuus oli kaikissa yhdyskuntarakenneluokissa mediaania heikompi. Kirjastoautopalvelun kattavuus paransi tilannetta Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan osalta, mutta jokainen lakkautettava kirjastoauto heikentää tilannetta.

Itä-Suomessa lasten ja nuorten osalta pitkien välimatkojen kulkeminen on haaste ja erityisesti kirjastoautopalvelun lakkauttaminen heikensi palvelua lapsilta ja nuorilta. Mahdollisuus kirjastopalvelujen käyttöön on luontevaa järjestää päiväkoti-, esikoulu- tai koulupäivän yhteyteen tai harrastustoiminnan osaksi.  Tästä syystä kunnissa pitääkin tarkastella lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja kokonaisvaltaisesti. Koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen yhteydessä/läheisyydessä olevat kirjastot ovat erityisen tärkeitä ja palvelevat laajasti alueensa lapsia ja nuoria. Kirjastonkäytön mahdollisuus tulee järjestää koulujen ja päiväkotien lapsille ja nuorille sekä nuorisotiloja käyttäville nuorille joko henkilöstöllisenä tai laajennettuna aukioloaikana. Omatoimikirjaston laaja käyttöönotto sisältää lasten ja nuorten palvelujen saatavuuden kannalta riskejä, jotka on huomioitava.

Lapsille ja nuorille suunnattu muu toiminta kirjastossa

Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta oli etupäässä erilaisten tapahtumien ja opastustuokioiden järjestämistä. Kirjastojen tapahtumatuotanto on vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2015 Itä-Suomen kirjastot järjestivät kaikkiaan 3 132 tapahtumaa, joissa osallistujia oli yli 86 000. Satutunnit ovat perinteisiä pienille lapsille suunnattuja tapahtumia. Kirjavinkkaustoimintaa järjestetään sekä perusrahoituksella että kehittämishankkeissa. Lapset ja nuoret ovat kirjastojen mediakasvatuksen ja tiedonhankintataitojen opetuksen suuri kohderyhmä ja useissa kunnissa on luotu pysyvät käytännöt näiden opetusten ja kirjastovierailujen toteuttamiseen. Lapsille suunnattujen tapahtumien, opetusten ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyvät kokonaistilastoihin. Arviolta tapahtumista suuri osa oli suunnattu lapsille ja nuorille.

Kirjaston tilat tarjoavat myös muille toimijoille mahdollisuuden tavoittaa lapsia ja nuoria. Kaiken kirjastossa järjestetyn tapahtumatuotannon ja toiminnan ei tarvitse olla kirjaston järjestämää. Nuorisotoimen peruspalvelujen arvioinnissa 2015 selvitettiin, kuinka monessa kunnassa järjestetään nuorisolle toimintaa kirjaston tiloissa. Tällaisia kuntia oli Itä-Suomessa 14: Iisalmi, Joensuu, Juva, Leppävirta, Lieksa, Outokumpu, Pertunmaa, Pieksämäki, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Rääkkylä, Sulkava ja Varkaus.

Onko kirjastossa lapsille ja nuorille saatavilla uusiutuvat ja ajankohtaiset aineistot?

Kirjastojen hankinnoista 36 prosenttia on lapsille suunnattua. Alle 15-vuotiaat lainaavat kaikista lainoista lähes 41 prosenttia. Lapset lainaavat kirjastoista aineistoa suhteellisesti enemmän kuin heitä varten on hankittu.

Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota, vaan haluaa lukea nyt sen, mitä kaverikin luki. Kysyttyjä kirjoja tarvitaan useita hyväkuntoisia kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lapsen tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla.

Lapset käyttivät heitä varten kirjastoon hankittuja aineistoja ahkerasti. Kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä arvioitiin tarkastelemalla, onko lasten määrä, lainausten määrä ja lapsille hankitun uuden aineiston määrä tasapainossa ja oikeassa suhteessa toisiinsa. Kirjastot panostivat kiitettävästi lapsille hankittavaan aineistoon. Kokoelmia oli lapsille hankittu selvästi enemmän kuin lasten osuus koko väestöstä oli. Kirjastojen hankinnoista Itä-Suomessa yli 36 prosenttia oli lasten aineistoja. Lasten kirjastonkäytön vilkkaus ilmeni siinä, että lasten lainausten suhteellinen osuus kaikista lainoista oli selvästi hankintojen suhteellista osuutta suurempi (Kuvio 10.6.1.).

Toinen tapa arvioida kirjaston kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä on tarkastella, kuinka paljon kokoelmia ja hankintoja on yhtä lasta kohden. Kansainvälinen suositus kehottaa hankkimaan vähintään yhden kirjan vuodessa alle 15-vuotiasta kohden. Kuviossa 10.6.2. on esitetty yhtä alle 15-vuotiasta kohden hankitun aineiston ja kokoelmien määrä maakunnittain Itä-Suomessa. Koko maassa hankittiin 0,7 uutta teosta yhtä lasta kohden. Paras tilanne oli Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa, joissa päästiin lähelle tavoitetasoa.

Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt laskevasta yleistrendistä poikkeavasti. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita ja opetussuunnitelmatyö on saattanut niitä yhteistyöhön. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota ja monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa.

Kartta 10.6.1. Alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä (%) maakunnittain

Lähde: Jaani Lahtinen, Gispositio Oy

Kartta 10.6.2. Alle 16-vuotiaiden osuus väestöstä (%) kunnittain

Lähde: Jaani Lahtinen, Gispositio Oy

Kartta 10.6.3. Kirjastoverkko ja kirjastopalvelujen saavutettavuus alle 16-vuotiaille (metreinä) maakunnittain

Lähde: Jaani Lahtinen, Gispositio Oy

Kartta 10.6.4. Kirjastoverkko ja kirjastopalvelujen saavutettavuus alle 16-vuotiaille (metreinä) kunnittain

Lähde: Jaani Lahtinen, Gispositio Oy

Taulukko 10.6.1. Kirjastopalvelujen saavutettavuus YKR-alueilla maakunnittain Itä-Suomen AVI-alueella

Kuvio 10.6.1. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, lasten aineistojen hankinnan ja lainausten suhteelliset määrät Itä-Suomen AVI-alueella vuonna 2014

Lähde: Tilastotietokanta

Kuvio 10.6.2. Kokoelmien ja hankintojan määrät alle 15-vuotiasta kohden Itä-Suomen AVI-alueella maakunnittain vuonna 2014

Lähde: Tilastotietokanta