Kirjastopalvelujen saatavuus

Millaisia muutoksia kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut?

Kirjastoverkosto on harventunut Itä-Suomessa vuoden 2007 arviointiin verrattuna. Toimipisteiden määrä on vähentynyt 13 prosentilla edellisestä arvioinnista. Kirjastoautoverkosto on harventunut ja yhä useampi auto tuo palveluja käyttäjille maaseudun sijaan taajamissa. Aukioloaikojen supistamisia on pyritty paikkaamaan omatoimikirjastoja perustamalla.

Kirjastotoimipisteiden määrän kehitys

Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat fyysisten toimipisteiden (pääkirjastot, sivukirjastot) määrä, sitä täydentävät kirjastoautopalvelut pysäkkiverkostoineen sekä tarjolla olevat käyttömahdollisuudet eli aukioloajat.

Kirjastoverkoston harventuminen on jatkunut ja siinä on tapahtunut sisäisiä muutoksia (Taulukko 10.5.1.). Kuntaliitosten takia aiemmin pääkirjastoina toimineista kirjastoista osa on lakkautettu, osa muuttunut sivukirjastoksi. Kuntaliitos on usein heikentänyt palvelujen saatavuutta sekä toimipisteiden lakkauttamisten että henkilöstön vähentämisen takia. Kuviossa 10.5.1. on esitetty kirjastojen toimipaikkojen määrän kehitys vuodesta 2007 vuoteen 2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Mukana ovat pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot. Muut toimipaikat on tästä kuviosta jätetty pois, koska niiden merkitys on niukkojen aukiolojen takia vähäinen.

Kirjastoautoverkoston kehitys

Kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille sekä maaseudulla mutta myös kaupungeissa, joissa matka kiinteään kirjastoon saattaa olla liian vaikeakulkuinen ja turvaton. Jos kirjastoautopalvelu lakkaa mutta koulu jää, korvaavien kirjastopalvelujen järjestäminen jäljelle jäävälle koululle ja asiakaskunnalle on vaikeaa. Siksi kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää yleensä aina palvelujen saatavuutta niiltä, joille itsenäinen asiointi kauemmas on hankalaa tai turvatonta eli esimerkiksi lapsilta ja nuorilta.

Kirjastoautojen määrä väheni vuodesta 2007 (29 autoa) vuoteen 2015 (22 autoa) seitsemällä autolla. Kirjastoautopalvelun lakkauttamisen syynä oli useimmiten, ettei vanhentuneen auton tilalle enää haluttu hankkia uutta tai eläköityneen tilalle ei enää palkattu uutta henkilöä. Kun autoja lakkautetaan, kirjastoautopysäkkiverkosto harvenee. Vuosina 2007−2015 lähes kolmannes pysäkeistä katosi Itä-Suomessa (Kuvio 10.5.2.). Eniten pysäkkiverkosto harventui koko Suomessa Itä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueilla. Kirjastoautopysäkkien kehitys 2007−2015 maakunnittain on esitetty taulukossa 10.5.2.

Palvelujen tuottaminen yhteistyössä

Itä-Suomen kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä Suomessa kirjastopalvelujen järjestämisessä hallinnollisena yhteistyönä. Lisäksi kirjastot tuottavat palveluja entistä enemmän yhteistyössä toisten kuntien kanssa kirjastokimpoissa. Koko maakunnan kattava kirjastokimppa on perustettu Pohjois-Karjalaan uuden kirjastojärjestelmän käyttöönoton myötä. Tältä osin tilanne on hyvä. Kirjastoilla on mahdollisuudet tuottaa myös erityisosaamista vaativia lasten- ja nuorten kirjastopalveluja yhteistyössä. Vuonna 2015 Itä-Suomessa vain yhdeksän kuntaa toimi kirjastojen yhteistyöliittymien ulkopuolella (Kartta 10.5.1.). Pohjois-Savossa toimiva Rutakko-kirjastoverkko laajenee kahdella uudella kirjastolla kesäkuun alussa 2016, kun Tervon ja Vesannon kirjastot liittyvät siihen.

Mikä on kiinteän kirjastoverkoston saatavuus?

Yleisten kirjastopalvelujen saatavuus tieverkkoa pitkin on 50 prosentille suomalaista hyvä eli alle kaksi kilometriä. Kirjastojen tavalliset aukiolotunnit ovat vähentyneet, mutta vähennystä on yritetty kompensoida omatoimiaukioloa lisäämällä. Omatoimipalvelu parantaa saatavuutta, jos se tulee perinteisen aukioloajan rinnalle ja jos omatoimipalvelu pystytään toteuttamaan ilman rajoituksia.

Yleisten kirjastojen saatavuus ei kaikille ja kaikkialla ole sama vaan vaihtelee kohderyhmittäin ja alueittain. Kirjastopalvelujen saatavuuslaskentaa varten jokaiselle asutulle tilastoruudulle laskettiin etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon tieverkkoa pitkin reittioptimointia käyttäen. Vertailulukuina käytettiin maantieteellisen saavutettavuuden mediaaniarvoja (ei keskimääräistä saavutettavuutta). Laskennan toteutti tilaustyönä Jaani Lahtinen Gispositio Oy:stä. Tässä arvioinnissa ei käytetty edellisessä arvioinnissa käytettyä karttamenetelmää, koska se kuvaa huonosti palvelun todellista saavutettavuutta haja-asutusalueilla. 

Kirjastomatkan pituus

Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. 75 prosenttia suomalaisista asuu enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Saatavuutta alle 16-vuotiaiden lasten kannalta tarkastellaan erikseen luvussa 10.6.

Aukioloaikojen muutokset ja omatoimikirjasto

Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä omatoimiaukioloajasta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla).

Kirjastojen aukiolotunnit ovat vähentyneet Itä-Suomen kirjastoissa vuodesta 2008 lähtien (Kuvio 10.5.3.). Vuodesta 2007 lähtien kirjastojen tavallisten aukiolotuntien määrä on vähentynyt Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa ja lisääntynyt Pohjois-Karjalassa. Aukiolotuntien kehitys maakunnittain vuodesta 2007 vuoteen 2015 on taulukossa 10.5.3.

Supistuneen perinteisen aukiolon rinnalle kirjastot ovat kehittäneet omatoimipalveluaikaa, jota tarjoamalla kirjastot pyrkivät sekä parantamaan palvelun saatavuutta että estämään sen heikentymisen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee tunnistautumalla esimerkiksi kirjastokortilla. Omatoimikirjastoja alettiin perustaa 2010-luvun alussa, ja itsepalveluaukioloa tilastoitiin ensimmäisen kerran 2014. Vuonna 2015 Itä-Suomen kirjastot tarjosivat omatoimiaukioloaikaa 8 823 tuntia eli noin viisi prosenttia kokonaisaukioloajasta.

Aluehallintovirastot tekivät omatoimikirjastoja koskevan selvityksen vuonna 2014. Silloin omatoimikirjastoja oli olemassa neljässä kunnassa. Palvelujen käyttöönottoa parin seuraavan vuoden aikana suunniteltiin kymmenessä kunnassa. Aluehallintovirastot ovat rahoittaneet useita omatoimipalvelujen kehittämishankkeita. Lisäksi monet suuret kaupungit varustavat erityisesti lähikirjastojaan omatoimisiksi omalla kustannuksella.

Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot ovat pääosin saatavuutta parantava ratkaisu, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun rinnalle. Jos taas omatoimiratkaisulla korvataan perinteistä aukioloa, toteutus voi heikentää saatavuutta, koska lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Omatoimikirjastoista valtaosa toimii koulun, nuorisotilojen ja päiväkotien välittömässä läheisyydessä, jolloin vanhempiensa tai esimerkiksi luokan ja opettajan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua. Itsenäisesti asioiville lapsille ja nuorille omatoimikirjasto voi olla saavuttamattomissa, koska omatoimikirjaston käyttöön on asetettu ikärajoituksia monissa kunnissa mm. ilkivallan ja häiriköinnin pelossa. Omatoimikirjastojen ikäperusteisten käyttörajoitusten yleisyys on esitetty kuviossa 10.5.4.

Kuvio 10.5.1. Kirjastojen toimipaikkojen määrän kehitys Itä-Suomen AVI-alueella vv. 2007-2015

Lähde: Tilastotietokanta

Taulukko 10.5.1. Kirjastojen toimipaikkojen määrän kehitys Itä-Suomen AVI-alueella 2007 ja 2015 maakunnittain

Kuvio 10.5.2. Kirjastoautopysäkkien määrän kehitys Itä-Suomen AVI-alueella vv. 2007-2015

Lähde: Tilastotietokanta

Taulukko 10.5.2. Kirjastoautopysäkkien määrän kehitys Itä-Suomen AVI-alueella 2007 ja 2015 maakunnittain

Kartta 10.5.1. Kirjastokimpat Itä-Suomessa 2015

Kuvio 10.5.3. Kirjastojen aukiolotuntien kehitys Itä-Suomen AVI-alueella vv. 2007-2015

Lähde: Tilastotietokanta

Taulukko 10.5.3. Kirjastojen aukiolotuntien määrän kehitys Itä-Suomen AVI-alueella 2007 ja 2015 maakunnittain

Kuvio 10.5.4. Omatoimikirjastojen saavutettavuus (ikärajaperusteisten käyttörajoitusten yleisyys)