Käyttövuoropolitiikan tavoitteet ja painopisteet

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Mitkä ovat käyttövuoropolitiikan tavoitteet ja painopisteet?

 

Arvioinnissa pyrittiin selvittämään vaikutetaanko liikuntapaikkojen käyttövuorojen jakamisella aktiivisesti ja tietoisesti kuntalaisten liikunnan harrastamiseen. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa raportin (2015) mukaan, kunnissa salivuorojen jakopolitiikka tapahtuu tällä hetkellä pitkälti seuratoiminnan ehdoilla, jolloin omatoimiset liikkujat jäävät usein seuroissa harrastavien jalkoihin. Lasten ja nuorten osalta asia on merkittävä, sillä LIITU –tutkimukseen (2014) vastanneista 11-15 –vuotiaista lapsista ja nuorista yli puolet ilmoitti osallistuvansa seuratoimintaan, mutta koululuokkatason noustessa liikunta- ja urheiluseura-aktiivisuus kuitenkin väheni merkittävästi. Tasapuolisessa vuorojenjakopolitiikassa on aiheellista huomioida siis eri käyttäjäryhmien lisäksi myös eri tavalla organisoidut ryhmät liikuntapaikkojen käyttäjinä.

Käyttövuorojen jaossa tärkein liikuntapoliittinen tavoite koko maassa oli lasten ja nuorten liikunnan edistäminen ja toiseksi tärkein tasa-arvon ja tasapuolisuuden toteuttaminen. Näiden tavoitteiden painotus oli lisääntynyt noin kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2010. Muiden tavoitteiden osalta muutokset olivat vähäisiä. Itä-Suomessa käyttövuorojen jaon liikuntapoliittiset tavoitteet kunnissa noudattelivat etenkin lasten ja nuorten liikunnan sekä tasa-arvon ja tasapuolisuuden edistämisen osalta kutakuinkin koko maan keskiarvoa. Edellä mainitut tavoitteet olivat siis vuorojenjakopolitiikassa Itä-Suomen kunnissa selvästi yleisimpiä (Kuvio 8.6.1.). Kolmanneksi yleisin tavoite oli kuntien omien ryhmien tukeminen. Laajat käyttäjäryhmät eivät saaneet Itä-Suomessa yhtään mainintaa.

Vastaajia pyydettiin arvioinnissa valitsemaan tärkein käyttäjäryhmä, mihin kunnan käyttövuorojen jakamisen myönteiset painopisteet ensisijaisesti kohdistuvat. Lasten ja nuorten liikunta on ollut kuntien liikuntatoiminnan keskiössä jo pitkään ja tämä näkyy myös kuntien viranhaltijoiden vastauksissa käyttövuorojen jakamisen painopisteistä. Tärkeimmäksi ryhmäksi valtaosassa kunnista niin valtakunnallisesti kuin Itä-Suomessakin nimettiin lapset ja nuoret. Koko maan ja Itä-Suomen kunnista noin 20 prosenttia vastasi, ettei kunnassa ole eri käyttäjäryhmiä koskevia erillisiä painotuksia käyttövuorojen jakamisessa. Aikuiset ja soveltavan liikunnan ryhmät eivät Itä-Suomessa saaneet yhtään mainintaa. Maakunnittaisessa vertailussa tilanne maakuntien välillä oli pääpiirteittäin samansuuntainen, mutta Etelä-Savossa yksi kunta mainitsi kilpa- ja huippu-urheilijat tärkeimmäksi kohderyhmäksi ja maakunnassa oli prosentuaalisesti eniten niitä kuntia, joissa ei ollut eri käyttäjäryhmiä koskevia erillisiä painotuksia (Kuvio 8.6.2.).

Käyttövuoropolitiikan liikuntapoliittiset tavoitteet perustuivat yleisimmin kunta-, terveysliikunta-/hyvinvointi ja liikuntastrategioihin (Kuvio 8.6.3.). Näin oli myös valtakunnallisesti. Yksittäisinä tausta-asiakirjoina kunta-, terveysliikunta-/hyvinvointistrategia ja liikuntastrategia olivat lähes yhtä yleisiä. Kunnista 32 prosentissa liikuntapoliittiset tavoitteet eivät perustuneet mihinkään asiakirjaan. Osuus oli hieman suurempi kuin valtakunnassa keskimäärin. Yleisesti ottaen liikunnan asema kuntien strategisessa suunnittelussa on Suomessa vahvistunut ja liikunta sisältyy yhä useammin kunnan strategiaan. Kuntien johto siis tiedostaa aiempaa paremmin liikunnan merkityksen asukkaidensa terveydelle ja hyvinvoinnille. Huomionarvoista on kuitenkin liikunnan heikko asema sosiaali- ja terveystoimen asiakirjoissa.

Käyttövuorojen jakamisen liikuntapoliittiset tavoitteet perustuivat kaikissa maakunnissa yli puolessa kunnista yhteen tai useampaan strategia-asiakirjaan. Pohjois-Savossa oli muita maakuntia yleisempää se, että tavoitteet perustuivat useampaan kuin yhteen asiakirjaan. Yksittäisenä tausta-asiakirjana Etelä-Savossa korostui kuntastrategia ja Pohjois-Karjalassa liikuntastrategia. Eniten kuntia, joissa liikuntapoliittiset tavoitteet eivät perustuneet mihinkään asiakirjaan, oli Etelä-Savossa. Kuviossa 8.6.4 kolme alimmaista kohtaa kertovat kokonaistilanteen. Vastaukset yksittäisten strategia-asiakirjojen kohdalla tarkoittavat, että liikuntapoliittiset tavoitteet ovat perustuneet yksistään kyseiseen asiakirjaan.

Kuvio 8.6.1. Keskeisimmät liikuntapoliittiset tavoitteet käyttövuorojen jakamisessa Itä-Suomessa (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa)

Kuvio 8.6.2. Tärkein käyttäjäryhmä, mihin kunnan käyttövuorojen jakamisen myönteiset painopisteet ensisijaisesti kohdistuivat Itä-Suomessa (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa maakunnittain)

8.6.3. Strategiset asiakirjat, joihin kuntien mainitsemat liikuntapoliittiset tavoitteet perustuivat Itä-Suomessa (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa)

Kuvio 8.6.4. Strategiset asiakirjat, joihin kuntien mainitsemat liikuntapoliittiset tavoitteet perustuivat Itä-Suomessa maakunnittain (% kuntien viranhaltijoiden vastauksista Itä-Suomessa maakunnittain)