Tiivistelmä

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Kuntakoon mukaan ja maakunnittain tarkasteltuna nuorisotyön palvelujen saatavuudessa oli eroja. Isoissa kaupungeissa oli saatavilla enemmän ja monipuolisempia toimintamuotoja kuin pienissä tai keskikokoisissa kunnissa. Etsivä nuorisotyö ja nuorten tapahtumatoiminta oli saatavilla kaikissa kunnissa. Kasvatuksellinen ohjaus nuorisotyössä toteutui nuorisotalojen avoimien ovien toiminnassa, retki ja leiritoiminnassa yli 80 % kunnista. Nuorten työpajapalveluja oli Itä-Suomessa alle valtakunnallisen keskiarvon. Monikulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyönpalvelut olivat edelleen heikosti saatavilla. Katutyö tai kaduille jalkautuva nuorisotyö toimintamuotona oli 12 kunnassa vähentynyt tai lopetettu kokonaan.

Kunnallisen nuorisotyön tärkeimpänä kohderyhmänä vastaajat pitivät yläkouluikäisiä 13–15-vuotiaita nuoria. Muutokset nuorten määrässä on vaikuttanut palvelujen tarjontaan ja kohderyhmän muuttumiseen myös alakouluikäisille. Etsivä nuorisotyö toimintamuotona on puolestaan nostanut palvelujen käyttäjien yläikärajaa.

Nuorisotalojen ohella kunnallista nuorisotyötä Itä-Suomessa tehtiin kuntien omistamissa tiloissa – kouluilla 78 %, liikuntapaikoilla 70 % ja koulujen piha-alueilla 52 %. Nuorisotyö jalkautui kirjastoihin ja puistoihin joka kolmannessa kunnassa. Toiminta erilaisissa ympäristöissä oli hyvin perinteistä nuorisotyötä – enimmäkseen tapahtumia ja toiminnan järjestämistä yhdessä nuorten kanssa.

Nuorisotyön henkilöstöresurssit olivat hiipuneet vuoden 2002  tasolle ja jopa sen alle. Uutena toimintamuotona rahoitettiin vahvasti etsivää nuorisotyötä. Uusien toimintamallien kehittäminen ilman ulkopuolista rahoitusta ja kehittämisavustuksia on hankalaa toteuttaa. Nuorisotyön kentälle vaikutti uutena ohjaamotoiminta, etsivä nuorisotyö ja nuorisotyö koulussa vahvistivat asemiaan. Nuorisotilojen määrä ei kokonaisuudessaan Itä-Suomessa ole vähentynyt, mutta jatkossa haasteita tulee olemaan tilojen heikon kunnon ja kosteusongelmien vuoksi.

Palveluja käyttäviltä nuorilta kysyttiin palautetta palvelujen järjestämisestä liki kaikissa kunnissa. Lisäksi arviointi perustui nuorisotyöntekijän itsearviointiin tai palautteeseen yhteistyökumppaneilta ja sidosryhmiltä. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota myös niiden nuorten palautteeseen, jotka eivät ole palvelujen käyttäjiä. Lisäksi arvioinnin suunnitelmallisuuteen ja vaikuttavuuteen palvelujen kehittämisessä tulee kiinnittää enemmän huomiota.