Tiivistelmä

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kirjastopalvelujen saatavuus

Voimassa olevassa kirjastolainsäädännössä kaikki asiakkaat ovat palvelujen käyttäjinä samassa asemassa; aikuiset ja lapset ja nuoret tasavertaisina. Tässä arvioinnissa tarkasteltiin kirjastopalvelujen saatavuutta erityisesti lapsille ja nuorille.

Itä-Suomessa suurin osa alle 16-vuotiaista asuu taajamissa (n. 70 %), mikä oli vähemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Maaseudulla asuu enemmän alle 16-vuotiaita (17,5 %) kuin muualla Suomessa. Kirjastopalvelun saatavuuteen lasten ja nuorten kannalta vaikuttavat toimipisteverkosto, sitä täydentävät kirjastoautopalvelun tuomat lähipalvelut, aukioloajat ja palvelun ikärajattomuus. Niinpä Itä-Suomessa lasten ja nuorten osalta pitkien välimatkojen kulkeminen on haaste ja erityisesti kirjastoautopalvelun lakkauttaminen on heikentänyt palvelua lapsilta ja nuorilta, joille itsenäinen asiointi kauemmas on hankalaa tai turvatonta.

Kirjastoverkosto on harventunut Itä-Suomessa vuoden 2007 arviointiin verrattuna. Toimipisteiden määrä on vähentynyt 13 prosentilla edellisestä arvioinnista. Aukioloaikojen supistamisia on pyritty paikkaamaan omatoimikirjastoja (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla) perustamalla. Omatoimipalveluratkaisu parantaa saatavuutta, jos se tulee perinteisen aukioloajan rinnalle, ja jos se pystytään toteuttamaan ilman rajoituksia. Lasten kannalta omatoimiratkaisu ei aina takaa hyvää saatavuutta, koska he tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Lapselle ei takaa hyvää palvelua pelkästään se, että hän pääsee kirjastoon sisälle.

Mahdollisuus kirjastopalvelujen käyttöön on luontevaa järjestää päiväkoti-, esikoulu- tai koulupäivän yhteyteen tai harrastustoiminnan osaksi.  Tästä syystä kunnissa pitääkin tarkastella lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja kokonaisvaltaisesti. Koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen yhteydessä/läheisyydessä olevat kirjastot ovat erityisen tärkeitä ja palvelevat laajasti alueensa lapsia ja nuoria. Kirjastonkäytön mahdollisuus tulee järjestää koulujen ja päiväkotien lapsille ja nuorille sekä nuorisotiloja käyttäville nuorille joko henkilöstöllisenä tai laajennettuna aukioloaikana. Omatoimikirjaston laaja käyttöönotto sisältää lasten ja nuorten palvelujen saatavuuden kannalta riskejä, jotka on huomioitava.

Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota, vaan haluaa lukea nyt sen, mitä kaverikin luki. Kysyttyjä kirjoja tarvitaan useita hyväkuntoisia kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lapsen tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla.

Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt laskevasta yleistrendistä poikkeavasti. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita. Myös opetussuunnitelmatyö on saattanut kouluja ja kirjastoja yhteistyöhön. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota ja monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa. Aktiivinen koulun ja kirjaston yhteistyö, hakeutuva lastenkirjastotyö ja kirjastopalvelujen tehokas markkinointi näkyvät myös lasten ja nuorten kirjastokorttien korkeassa määrässä Itä-Suomessa.