Tiivistelmä

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut

Aluehallintovirastojen vuotta 2015 koskevassa peruspalvelujen arvioinnissa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan arviointikohteena oli ”Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa”. Raportin tarkastelun painopiste on ehkäisevässä toiminnassa. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestämistä ja saatavuutta käsitellään sekä perusasteella että toisen asteen oppilaitoksissa kokonaisuutena, mikä kuvaa myös käytettävissä olevia mielenterveyspalveluja. Nuorten mielenterveyttä arvioidaan tässä arviointiraportissa ahdistuneisuusoireiden näkökulmasta (GAD-7). Ahdistuneisuusoireet ovat yleisimpiä nuorten mielenterveyttä heijastavia emotionaalisia oireita. Lisäksi käytettävissä olevista mittareista GAD-7 on yksiselitteisin ja luotettavin. Tässä arviointiraportissa painotetaan arviointiasetelman mukaisesti palvelujen saatavuuden arviointia eri näkökulmista. Arviointi perustuu Kouluterveyskyselyn ja TEAviisarin–tiedonkeruiden aineistoihin.

Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla erilaisten mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen oli yleistä. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi 11 prosentilla. Tytöillä oireet olivat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Ahdistuneisuusoireilevien nuorten määrä oli pysynyt samana viime vuosien aikana lukuun ottamatta lukiossa opiskelevien tyttöjen osalta, jossa kasvua oli kolmen prosentin verran.

Perusopetuksen kahdeksannen ja yhdeksännen vuosiluokan oppilaat käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitaja-, lääkäri-, kuraattori- ja psykologipalveluja toisen asteen opiskelijoita useammin. Vähiten palvelujen tarvetta esiintyi lukiolaisilla. Tytöt käyttivät kaikkia palveluita kaikilla kouluasteilla poikia useammin.

Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät opiskeluhuollon palveluja enemmän kuin ei ahdistuneet vastaajat. Ero palvelujen käytössä korostui tarkastellessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita usein (lukuvuoden aikana 3 kertaa tai useammin). Osa heistä ei kokenut tarvitsevansa opiskeluhuollon palveluita ja osa ilmoitti, että he olivat yrittäneet, mutta eivät päässeet opiskeluhuollon palveluihin.

Palveluja käyneiden kokemukset vastaanotolle pääsyn helppoudesta olivat hyvin yhdenmukaisia kouluasteesta tai palvelusta riippumatta. Helpoimmaksi koettiin terveydenhoitajan vastaanotolle pääsy. Lukiolaiset kokivat lääkärille pääsyn vaikeammaksi kuin peruskoululaiset tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat. Kuraattorille pääsy koettiin Etelä-Savon lukion tyttöjen osalta vaikeammaksi kuin muualla Itä- Suomessa tai koko maassa. Etelä-Savon ammattioppilaitoksen tytöt kokivat muita itäsuomalaisia maakuntia ja koko Suomea vaikeammaksi pääsyn psykologille.

Peruskoulujen käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen lukuvuotta 2013–2014 koskevan kartoituksen mukaan terveydenhoitajan palveluita oli käytössä erittäin hyvin. Lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluita oli käytössä melko hyvin koko Itä-Suomen alueella. Lukioiden osalta puutteita oli niin psykologin, lääkärin kuin kuraattorien palveluissa. Ammattioppilaitosten käytettävissä olevien psykologien palvelujen tarjonta oli huolestuttava. Ainoastaan 32 prosentissa ammattioppilaitoksissa oli psykologipalveluita tarjolla lukuvuonna 2013–2014. Tarkastellessa muutoksia vuosien 2007–20014 välillä, niin lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluiden tarjonta oli parantunut lähes kaikilla koulutusasteilla. Ainoastaan ammattioppilaitosten psykologi- sekä kuraattoripalvelut palvelut olivat heikommalla tasolla lukuvuonna 2013- 2014 kuin lukuvuonna 2007–2008.

Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella olivat psykologi- ja kuraattorimitoitukset pääosin matalat verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Lääkärimitoitukset olivat Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta valtakunnallista tasoa tai sen yläpuolella. Terveydenhoitajamitoitukset olivat peruskoulussa ja ammattioppilaitoksessa valtakunnallisen tason alapuolella, mutta lukiossa valtakunnan tasoa tai korkeammat.