Lasten ja nuorten kuuleminen kulttuuritoimintaa koskevassa päätöksenteossa

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka laajasti kunnissa on käytössä järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa?

Kyselyyn vastanneista Itä-Suomen kunnista noin 35 prosentilla on käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Noin 10 prosentissa kunnista tämä oli nuorisovaltuusto tai nuorisoneuvosto. Lasten vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset.

Lasten näkemysten huomioon ottaminen kulttuuritoimintaa suunniteltaessa on olennainen osa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta. Lapsen oikeuksien perustana on YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, joka on Suomessa voimassa lakina. Yksi sopimuksen keskeisiä periaatteita on lasten näkemysten huomioon ottaminen. Lapsen oikeus vaikuttaa on turvattu myös perustuslain 6. pykälässä, jonka mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lapsen oikeuksien sopimuksen ja perustuslain näkökulmasta kuuleminen ei tarkoita vain lasten ja nuorten kuulemista ja heidän näkemystensä kirjaamista. Se on myös näkemysten huomioon ottamista päätöksenteossa. Lasten ja nuorten suora ja välillinen osallistuminen toteutuvat Suomessa yleensä virallisten rakenteiden kautta. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi nuorisovaltuustot (yli 12-vuotiaille), oppilaskunnat, kansalliset ja paikalliset lasten parlamentit (7–12-vuotiaille), lapsiasiavaltuutettu ja kyselytutkimukset.

Arvioinnilla kerättiin tietoa hallituksen kärkihankkeeseen. Kyselyyn vastanneista Itä-Suomen kunnista noin 35 % oli käytössä järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Osuus oli merkittävästi matalampi verrattuna koko Manner-Suomen osuuteen (60 %). Noin 10 prosentissa Itä-Suomen kunnista järjestelmä oli nuorisovaltuusto tai nuorisoneuvosto. Muutamassa kunnassa toimi myös lasten parlamentti. Osa kunnista mainitsi koulujen oppilaskunnat. Lisäksi osassa kunnista toteutettiin nuorille osoitettuja kyselyjä sekä kuulemistilaisuuksia, joissa nuoret ja päättäjät kohtaavat. Yksittäisen maininnan saivat oikeusministeriön sähköinen palvelu, Nuortenideat.fi. Noin 65 prosentilla kunnista ei ollut käytössään järjestelmää lasten tai nuorten kuulemiseksi.

Lasten ja nuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia ei voi pitää erityisen laajoina ja monipuolisina. Olemassa olevat vaikuttamisen tavat kiinnostavat tutkimusten mukaan vain pientä osaa lapsista ja nuorista eivätkä huomioi erityisryhmiä. Lasten ja nuorten osallistuminen perustuu virallisiin rakenteisiin ja siihen sovelletaan usein ennalta suunniteltua, ylhäältä alaspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Lapset eivät useinkaan osallistu osallistumismenetelmien kehittämiseen, eikä niitä testata riittävästi. Digitaalinen teknologia voi tarjota uusia väyliä osallistua ja vaikuttaa.