Johdanto

Lapin aluehallintovirasto

Esiopetuksen toimeenpano

Esiopetuksen toteutumista on viimeksi arvioitu peruspalvelujen arvioinnissa 2000-luvun alussa. Tämän jälkeen on tapahtunut monia rakenteellisia muutoksia, muun muassa varhaiskasvatuksen siirtyminen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alusta lukien, lainsäädännöllisiä muutoksia sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistus.

Kaikilla lapsilla on ollut oikeus esiopetukseen 1.8.2001 alkaen. Kuljetusedun säätäminen 1.8.2004 lukien on parantanut kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua esiopetukseen. Esiopetusta on kehitetty koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja sitä on sovellettu 1.8.2015 lukien.

Perusopetuslain 26 a §:n mukaan oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Tästä poiketen, jos lapsen oppivelvollisuus vamman tai sairauden vuoksi alkaa jo 6-vuotiaana ja hänellä on pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, hänen on osallistuttava esiopetukseen jo oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää viisi vuotta.

Sellaisella lapsella, joka perusopetuslain 27 §:n mukaisesti aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta tämän pykälän 1 momentissa säädetyn lisäksi myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna.

Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan.

Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta voi järjestää esiopetuspalvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuksen järjestämisluvan saaneelta perusopetuksen järjestäjältä. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta.

Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään lainmukaisesti ja kunnan on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle.

Esiopetus järjestetään kunnan päätöksen mukaisesti koulussa, päivähoitopaikassa tai muussa soveltuvassa paikassa. Esiopetuksen laajuus on 700 tuntia vuodessa eli keskimäärin 18–19 tuntia viikossa ja neljä tuntia päivässä. Esiopetusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon, että esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluja.

Esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos matkan pituus on yli viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen.

Esiopetusselvityksen arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen koulu- ja väestötietoja sekä kuljetus- ja majoitusoppilaita koskevia tietoja. Lisäksi valtakunnallisesti tehtiin kaikille kunnille tammikuun lopussa 2016 kysely, joka koski kaikkiaan kolmea opetustoimen arviointikohdetta. Esiopetuksen osalta kysyttiin muun muassa esiopetukseen osallistumattomien määrää, syitä osallistumattomuuteen ja vuorohoitoon osallistuvien esiopetusikäisten määrää. Kysely lähetettiin kuntien opetustoimesta vastaaville. Vastausprosentti oli Lapin kuntien osalta 95,2 prosenttia eli yksi kunta ei vastannut. Manner-Suomen 301 kunnasta kyselyyn vastasi 251 kuntaa, joten vastausprosentti oli hyvä, 83,4 prosenttia.

Lähitulevaisuuden näkymät

Väestöennusteen mukaan kuusivuotiaiden ikäluokan koko pienenee lähitulevaisuudessa lähes kaikissa Lapin seutukunnissa. Kuntien välillä on kuitenkin selviä eroja. Nykyinen taloudellinen tilanne, kuntien palvelurakenteen muutokset ja lainsäädännölliset muutokset muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseksi sekä ryhmäkokojen suurentamiseksi saattavat vaikuttaa myös esiopetuksen toteutumiseen.

Yhä suurempi osa huoltajista pitää esiopetukseen osallistumista itsestään selvänä eikä esiopetuksen  muuttuminen velvoittavaksi elokuussa 2015 näytä tämän vuoksi juuri muuttaneen huoltajien asennetta lasten esiopetukseen osallistumisesta. Huoltajien työtilanteet ja muista elämäntilanteista johtuvat valinnat tai esiopetuksen ja päivähoidon yhteensovittaminen vaikuttavat kuitenkin lapsen esiopetukseen osallistumiseen. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus etsivät vielä luontevia yhteistyömuotoja ja toimintakulttuuria. Kunnilla on tärkeä tehtävä esiopetuksesta tiedottamisessa ja perheen kokonaisvaltaisten palvelujen järjestämisessä.

Osallistumattomuuteen saattaa liittyä kulttuurisia, uskonnollisia ja sosiaalisia syitä sekä Lapissa yksittäistapauksissa myös matkojen pituuteen liittyviä vaikeuksia. Huomiotta ei voi jättää kasvavaa äidinkieleltään muun kielisten lasten osuutta ja vaikutusta toimintaan.