Kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit

Lapin aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunnalla on käytettävissään henkilöstöresursseja yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Kaikissa Lapin kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa koordinoivaa ja johtavaa henkilöä. Noin 54 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi.

Henkilöstömääriin kuntien kulttuuritoiminnassa ja -palveluissa vaikuttaa merkittävästi palvelujen järjestämisen tapa. Kunnat eroavat toisistaan siinä, miten vastuu yleisestä kulttuuritoiminnasta on järjestetty kunnan sisällä ja onko palvelutuotantoa ulkoistettu yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoille. Myös kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntien kulttuurialan henkilöstöön. Vuonna 2014 yli puolessa Manner-Suomen (55 %) ja vajaassa puolessa (46 %) Lapin vastaajakuntia yleiseen kulttuuritoimintaa kohdistui yksi henkilötyövuosi tai enemmän (Taulukko 7.9.1.). Vastaavasti 45 prosentissa Manner-Suomen ja 54 prosentissa Lapin vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Vuonna 2014 henkilötyövuosien lukumäärä oli sekä Manner-Suomen että Lapin alueella korkein asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Vastaajakuntien henkilötyövuosien keskiarvo oli Manner-Suomessa 2,3 henkilötyövuotta ja Lapissa 1,2 henkilötyövuotta vuonna 2014.

Kuntien arvioissa yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä oli vaihtelua. Päätoimisten, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelevien lukumäärä oli suurin asukasluvultaan suurimmissa vastaajakunnissa. Noin 51 prosentissa vastanneista Manner-Suomen kunnista ja 45 prosentissa Lapin kunnista työskenteli päätoimisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yksi tai useampi henkilöä (Taulukko 7.9.2.).  Vastaavasti liki 50 % Manner-Suomen kunnista ja 55 % Lapin vastaajakunnista ei työskennellyt yhtäkään päätoimista henkilöä. Noin 65 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 73 prosenttia Lapin kunnista työllisti osa-aikaisesti (tietyllä prosenttimäärällä), toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhden tai useamman henkilön. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli yksi tai useampi henkilö joka kolmannessa Manner-Suomen vastaajakunnassa ja liki 64 prosentissa Lapin vastaajakunnista. Noin 35 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 46 prosenttia Lapin vastaajakunnista tarjosi työtä lisäksi yhdelle tai useammalle muulle työntekijälle kuten työllistetylle, siviilipalvelusmiehelle tai harjoittelijalle.

Vastanneissa Lapin kunnissa kulttuurista vastaavan johtajan tai muun vastuuhenkilön nimeke oli useimmiten vapaa-aikajohtaja tai -sihteeri (36 % kunnista). Yleisiä olivat myös kulttuurisihteerin nimeke (18 %) ja kirjastoalan nimikkeet (kuten kirjastonjohtaja tai kirjaston ja muun alan yhdistelmänimikkeet) (18 % kunnista). Muita nimikkeitä (sivistysjohtaja, rehtori, palvelualuepäällikkö) oli käytössä 27 prosentilla kunnista. Pelkästään kulttuuriin liittyviä nimikkeitä käytettiin noin 18 prosentissa vastanneista kunnista.

 

Mikä on henkilöstön koulutus ja miten osaamista pidetään yllä?

Yli 80 prosentilla Lapin kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista tai muista vastuuhenkilöistä noin 27 prosentilla.

Kunnilta tiedusteltiin yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutusta (Taulukko 7.9.3.). Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista Manner-Suomessa 22 prosentilla ja Lapissa 27 prosentilla. ”Kulttuurialaa” ei määritelty kysymyksessä. Yleisin tutkinto yleisen kulttuuritoiminnan johtajien tai muiden vastuuhenkilöiden keskuudessa oli Manner-Suomessa ja Lapissa muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto oli Lapin yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla 18 prosentissa kunnista. Yli 80 prosentilla Lapin kunnista yleisen kulttuuritoimen johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Noin 18 prosentissa Lapin kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajilla oli ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon sijaan jokin muu koulutus. Näitä olivat esimerkiksi opistotasoiset kulttuuri- ja nuorisosihteerin koulutukset.

Kaikissa Lapin kunnissa, joissa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastasi päätoiminen henkilö (4 kuntaa), henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen. Kahdessa kunnassa yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen noin 3–5 päivää vuodessa. Lisäksi kahdessa kunnassa henkilöstö osallistui koulutukseen 1–2 päivää vuodessa. Kysymystä ei ollut rajattu eksplisiittisesti kulttuurialaan liittyvään koulutukseen.

Kuntien resurssit henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen vaihtelevat kunnissa. Osassa kuntia henkilöstöä kannustettiin osallistumaan kulttuurialan kursseille ja täydennyskoulutukseen. Toisissa kunnissa koulutus rajoittui kunnan omaan hallintoon liittyvään koulutukseen. Osaamisen edistäminen oli usein myös henkilöstön omaehtoisen opiskelun ja tiedonhaun varassa. Verkostoitumista lähikuntien, seudullisten sekä kansallisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä.

Vuosina 2012–2013 kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeeseen (KUULTO) osallistuneet kuntien toimijat tähdensivät kulttuurialan asiantuntijuudessa monialaisuutta sekä yhteiskunnan muutoksen tunnistamista. Toimintaympäristön tuntemusta pidettiin tärkeänä, sillä sen nähtiin mahdollistavan henkilöstölle toiminnalliset valmiudet yhteistyöhön ja uusien työmenetelmien käyttöön. Myös tiedon saantia ja alueellista verkostoitumista korostettiin. Hankkeen toimintatutkimukseen osallistui kuntia, jotka rahoittivat kulttuuritoiminnan ja -palvelujen järjestämistä keskimääräistä vähemmän.

Taulukko 7.9.1. Yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet erikokoisissa kunnissa Lapissa ja Manner-Suomessa vuonna 2014

Lähde: Kysely kunnille. Vastanneiden kuntien osuus Lapin kunnista oli 52,4 % (11 kpl) ja Manner-Suomen kunnista 61,1 % (184 kpl).

Taulukko 7.9.2. Lapin ja Manner-Suomen kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vuonna 2014

Taulukko 7.9.3. Yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutus erikokoisissa kunnissa Lapissa ja Manner-Suomessa vuonna 2014

Lähde: Kysely kunnille. Vastanneiden kuntien osuus Lapin kunnista oli 52,4 % (11 kpl) ja Manner-Suomen kunnista 61,1 % (184 kpl).