Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut

Lapin aluehallintovirasto

Kuinka laajasti kunnissa tarjotaan taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee Lapin kunnissa. Kahdessa vastaajakunnassa on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten.

Taide- ja kulttuurilähtöisiä palveluja on käytetty sosiaali- ja terveysalalla useita kymmeniä vuosia. Taide- ja kulttuurilähtöisillä hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan niitä palveluja, joilla on julkilausuttu terveyttä ja hyvinvointia edistävä tavoite. Palveluilla tarkoitetaan edelleen niitä ammattilaisten tuottamia palveluja, joiden lähtökohtana on jokin/jotkin seuraavista: audiovisuaalinen kulttuuri, kirjallisuus, kulttuuriperintö, kuvataide, muotoilu, näyttämötaide, rakennustaide, säveltaide, sarjakuva, sirkustaide, tanssitaide ja valokuvataide. Palveluilla ei tarkoiteta taideterapiaa. Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut eivät korvaa terveys- ja sosiaalialan hoitomuotoja mutta ovat kokonaisvaltaisen elämän ja hyvinvoinnin oleellinen osa. Palveluja toteutetaan esimerkiksi erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköissä, jolloin palvelut kohdistuvat etenkin lapsiin ja nuoriin, vammaisiin sekä vanhuksiin. Arviointikysymyksillä kerättiin kuntien tilannetta kartoittavaa yleistietoa, jota hyödynnetään taiteen ja kulttuurin toimialaa koskevassa kärkihankkeessa.

Kahdessa Lapin vastaajakunnassa (18 %) oli luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten sosiaali- ja terveydenhuollossa. Koko Manner-Suomessa osuus oli huomattavasti suurempi, 32 % kunnista. Noin 64 prosentissa vastaajakunnista ei ollut luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön. Noin viidesosalla kuntien kulttuurivastaavista ei ollut tietoa toiminnasta.

Noin 33 % vastanneista Lapin kuntien kulttuurivastaavista arvioi, että taidetta ja kulttuuria sovelletaan osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä vähintään noin kerran kuukaudessa (Kuvio 7.10.1.) Koko Manner-Suomessa vastaava osuus oli suurempi, 47 % kunnista. Noin viidesosassa kunnista taidetta ja kulttuuria sovellettiin osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä noin kerran vuodessa. Kolmasosalla vastaajista ei ollut tietoa toiminnasta. Tuloksia tarkasteltaessa onkin huomioitava, että ne perustuvat kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavien henkilöiden arvioihin oman kuntansa tilanteesta. Tämän arvioinnin puitteissa ei ollut mahdollista kerätä tietoa suoraan sosiaali- ja terveydenhuollosta.

 

Miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut ovat järjestetty ja ovatko ne vakiintuneet osaksi rakenteita?

Yhdessä Lapin vastaajakunnassa käytännöt taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat vakiintuneita. Noin 90 % vastaajakunnista taide ja kulttuuri on mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa muiden osioiden yhteydessä.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman loppuraportin (2015) mukaan taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen projektimaisesta tuottamisesta on siirrytty kohti vakiintunutta toimintaa. Lapissa kuitenkin vain yksi vastaajakunnista arvioi, että käytännöt taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön ovat kunnassa vakiintuneita. Koko Manner-Suomessa käytännöt olivat vakiintuneita noin joka viidennessä kunnassa. Toiminta sisälsi Lapissa säännölliset vierailut laitoksiin. Palveluja tuotettiin kunnan eri toimialojen sekä kunnan ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä. Toimintaohjelman loppuraportin (2015) mukaan kunnissa, joissa on luotu välittäjätaho kulttuuripalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välille, on palvelujen toteuttaminen helpottunut. Myös palvelujen tarkastelu elämänkaaren mukaan on edistänyt kulttuuripalvelujen integrointia kaikkiin palveluketjuihin.

Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisten kustannusten arvioiminen oli usealle vastaajakunnalle hankalaa. Annetut arviot vaihtelivat muutamien tuhansien välillä. Kustannuksiin ei luettu mukaan terapiana tai kuntoutuksena tarjottavia menetelmiä. Taide- ja kulttuurilähtöisen hyvinvointipalvelun sekä uudenlaisessa ympäristössä kuten hoitolaitoksessa tarjottavan kulttuuripalvelun ero ei aina ole selvä. Tilanteen kokonaistarkastelua hankaloittaa myös se, ettei kuntien kulttuurivastaavilla ole välttämättä ajantasaista tietoa toiminnasta. Määrittelyt ja vastuut ovat vielä kehittymässä.

Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen vakiintuneisuutta kunnassa ilmaisee osaltaan taiteen ja kulttuurin rooli kunnan hyvinvointikertomuksessa. Kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa kuvaa hyvinvointikertomus, joka tuli lakisääteiseksi vuonna 2011. Hyvinvointikertomus on hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Noin 90 % Lapin vastaajakuntien hyvinvointikertomuksia taide ja kulttuuri mainittiin muiden osioiden yhteydessä. Omaa osiota taide- ja kulttuurilähtöisille hyvinvointipalveluille ei ollut yhdenkään vastaajakunnan hyvinvointikertomuksessa. Noin 10 % vastanneista kunnista taidetta ja kulttuuria ei mainittu lainkaan kunnan hyvinvointikertomuksessa.

Kuvio 7.10.1. Taiteen ja kulttuurin soveltaminen osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa Lapissa

Lähde: Kysely kunnille. Kysymykseen vastasi 42,9 % (9 kpl) Lapin kunnista.