Johdanto

Lapin aluehallintovirasto

Pelastustoimen ennalta ehkäisevä työ

Pelastustoimen lakisääteisenä tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Onnettomuuksia ehkäisevän työn tavoitteena on onnettomuuksien ja niiden aiheuttamien vahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään väestön turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen lisäämisen sekä valvonnan keinoin. Pelastustoimen tulee lisäksi toimia yhteiskunnassa asiantuntijana niissä yhteyksissä, joissa onnettomuuksiin voidaan vaikuttaa ennalta. Tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen laajuuteen voidaan lisäksi vaikuttaa tehokkaalla pelastustoiminnalla. Merkittävänä onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäisevänä osatekijänä on omatoimisuuden parantaminen onnettomuustilanteisiin varautumisessa. Omatoimisen turvallisuustyön merkitys korostuu erityisesti alueilla, joissa hälytetyllä avulla kuluu onnettomuuskohteen saavuttamiseen paljon aikaa.

Vuotta 2015 käsittelevän peruspalvelujen arvioinnin kohteena olivat pelastustoimelle kuuluvien onnettomuuksien ennaltaehkäisyn palvelujen osalta valistus- ja neuvontapalvelujen toteutuminen. Tarkastelussa on keskitytty palvelujen toteutumiseen vuonna 2015 ja niiden kehittymiseen viime vuosina. Arvioinnissa käytetty hyvän palvelutason määrittely perustuu pelastustoimelle asetettuihin valtakunnallisiin tulostavoitteisiin.

Arvioinnissa käytetyt tiedot on saatu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannasta (PRONTO). Pelastuslaitokset täyttävät tietokantaan toimialuettaan, pelastuslaitosta, onnettomuuksia ja suoritteita koskevia tietoja. Tietojen luotettavuus ja pelastuslaitosten välinen vertailtavuus on siten riippuvainen tietojen täyttäjän huolellisuudesta ja yhtenäisistä kirjaamiskäytännöistä. Puutteellisuuksista ja kirjaamisessa paikoin tapahtuneista virheistä huolimatta on sekä järjestelmä että tietojen luotettavuus jatkuvasti parantunut ja tietokanta pääsääntöisesti mahdollistaa jo palveluja koskevien päätelmien teon. Tarve tilastointitapojen ja järjestelmän kehittämiselle sekä yhtenäisille toimintavoille säilyy kuitenkin pelastustoimessa edelleen.

Onnettomuusriskien havaitsemiseksi tarvitaan todennäköisyystarkastelua ja tapahtuneista onnettomuuksista saatuun tietoon perustuvaa turvallisuuden tilannekuvaa, sekä järjestelmällistä viranomaisten välistä yhteistyötä. Pelastustoimen keskeinen tietotarve tulee koskemaan erityisryhmien asumista ja muita sellaisia onnettomuusriskejä, jotka eivät tule esille pelastustoimen riskiaineiston perustana olevista tietokannoista.

Lähitulevaisuuden näkymät

Pelastustoimen keskeisenä haasteena tulee edelleen olemaan ennaltaehkäisevän toiminnan tehostaminen. Mikäli pelastustoimen henkilöresurssit tulevat entisestään vähenemään, on uusien yhteistoimintaa hyödyntävien toimintamallien kehittäminen ensiarvoisen tärkeää. Turvallinen elinympäristö, häiriöttömästi toimivat palvelut ja työpaikkojen turvallisuus ovat kaikkien yhteinen, ei ainoastaan pelastuslaitoksen, tavoite.

Kasvukeskusten ulkopuolella omatoimisen varautumisen merkitys tulee korostumaan sääoloista ja infrastruktuurista riippumatta. Asutuksen keskittyessä kaupunkeihin, tulee myös pelastustoimen järjestäminen harvempaa asutuilla alueilla muodostumaan entistä haasteellisemmaksi. Alueilla, jossa pelastustoimen nopean avun voimavarat ovat vähäisemmät ja toimintavalmiusajat pidemmät, tulisi onnettomuusriskiin vastata myös ihmisten oman turvallisuusosaamisen ja omatoimisen varautumisen keinoin. Kehityksen jatkuessa nykyisen kaltaisena tulee ihmisillä ja harva-alueiden toiminnanharjoittajilla olla hyvät tiedot ja valmiudet tiedot onnettomuuksien ehkäisemisestä sekä välineitä ja osaamista toimia niiden tapahtuessa. Pelastustoimi voi tukea tätä tehostamalla valistus- ja neuvontatyötä sekä valvontaa siellä, missä avun saaminen kestää kauimmin.