Johdanto

Lapin aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Peruspalvelujen arvioinnissa on siirrytty joka toinen vuosi tapahtuvaan arviointiin. Vuonna 2015 arvioitiin ensimmäisen kerran perusopetuksen saavutettavuutta kolmelta vuodelta: 2011, 2013 ja 2015. Saavutettavuuden lisäksi Lapin raportissa selvitettiin kuljetusoppilaiden koulumatkojen pituutta ja kuljetuksessa olevien perusopetuksen oppilaiden koulumatka-aikojen säädöstenmukaisuutta.

Suomen perustuslain (731/1999) mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Tämä on jokaisen perusoikeus, ja julkisen vallan on turvattava kaikille yhtäläinen mahdollisuus saada opetusta kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti. Perusopetuslaki (628/1998) puolestaan velvoittaa kunnan järjestämään perusopetusta alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Kunta voi järjestää palvelut itse omissa kouluissaan taikka yhdessä muiden kuntien kanssa. Se voi myös hankkia koulutuspalvelut valtion oppilaitokselta tai sellaiselta rekisteröidyltä yhteisöltä tai säätiöltä, jolle valtioneuvosto on antanut luvan järjestää perusopetusta. 

Kunnat päättävät itsenäisesti kouluverkostaan, mutta lähikouluperiaate on kuitenkin perusopetuslaissa säilytetty. Lain mukaan opetus kunnassa tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Mikäli oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu hänelle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Lisäksi lain mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Lukuvuoden alkuun mennessä 13 vuotta täyttäneen oppilaan koulumatka saa kestää kuitenkin puoli tuntia pidempään eli enintään kolme tuntia. Jos oppilaan kuljetusta ei voida järjestää säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

Opetus-ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan (julkaisu 18/2014), että julkisen talouden niukkuudenkin aikana osaamisketjun alkupäähän panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa, ja tärkeää on turvata muun muassa esi- ja perusopetuksen saatavuus lähipalveluna. Vuoden 2016 talousarvioesityksen tekstiosassa ministeriö esittää, että laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, ja tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa.

Tämän selvityksen arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen koulu- ja väestötietoja sekä kuljetus- ja majoitusoppilaiden määriä koskevia tietoja. Kunnille syksyllä 2015 tehdyssä kyselyssä selvitettiin myös kuljetusoppilaiden koulumatkojen pituudet, kuljetusoppilaiden koulumatkaan käytettävän ajan säädöstenmukaisuus sekä syyt koulumatka-aikojen ylityksiin. Kaikki kunnat vastasivat kyselyyn.

Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Menetelmän avulla kuvattiin kuntakohtaisesti laskien, kuinka suuri osuus 7–12- ja 13­–15-vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kuntansa peruskoulusta. Laskelmissa olivat mukana kuntien, valtion ja yksityisten ylläpitämät koulut lukuun ottamatta peruskouluasteen erityiskouluja.  Käytetty laskentatapa ottaa mukaan kunnan rajojen sisällä olevat 7–12- ja 13­–15-vuotiaat, mutta ei erottele toisessa kunnassa koulua käyviä tai kotiopetuksessa olevia oppilaita.

Lapset ja nuoret

Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemaksi on valittu lapset ja nuoret. Teema kytkeytyy hallitusohjelmaan ja arvioinnin tarkoituksena on koota alueellista lähtötasotietoa siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta. Hallituskauden aikana on tarkoitus, että vuoden 2015 arviointikohteet arvioidaan uudelleen hallitusohjelman toimenpiteiden alueellisten vaikutusten seuraamiseksi.

Perusopetuksen saavutettavuuden turvaaminen koko Suomen alueella toteuttaa lasten oikeuksien näkökulmasta lasten ja nuorten yhdenvertaista oikeutta maksuttomaan opetukseen. Valtion ja kuntien tulee päätöksissään ottaa huomioon lasten ja nuorten etu. Monipuolinen lapsivaikutusten arviointi perusopetuksen saavutettavuuteen liittyvissä päätöksissä on tärkeää.

Lapin väestöstä lähes yhdeksän ja puoli prosenttia eli noin 17 000 on perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria (7–15-vuotiaat), joten koulutuksen saatavuudella ja saavutettavuudella on suuri merkitys heidän hyvinvoinnilleen.

Lähitulevaisuuden näkymät

Lapin perusopetuksen kouluverkko on harventunut viime vuosien aikana merkittävästi ja harventunee myös tulevina vuosina, joskin hitaammin kuin aiemmin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lapin peruskouluikäisten kokonaismäärä on alkanut nousta ja lievä nousu jatkuu seuraavat kymmenen vuotta aina vuoteen 2025 saakka, vaikkakin 13–15-vuotiaiden ikäluokat pienenevät vielä useita vuosia. Lapsiperheet keskittyvät taajamiin niin, että jo tällä hetkellä peruskoululaisista noin 60 prosenttia asuu Lapin kaupunkimaisissa kunnissa (Kemi, Rovaniemi ja Tornio). Taajaan asutuissa kunnissa (Keminmaa, Kemijärvi ja Sodankylä) peruskoululaisista asuu  13 prosenttia ja vain alle 30 prosenttia asuu maaseutukunnissa. Harvaan asutuissa kunnissakin väestö keskittyy taajamiin, jonne myös palvelut sijoittuvat. Kunnat joutuvat siten edelleen sopeuttamaan palvelurakennettaan muuttuvan ikäluokan ja asutuksen sijainnin mukaiseksi ja muun muassa yhdistämään kouluja.  Kaikenlainen kuntien välinen yhteistyö perusopetuspalvelujen järjestämisessä lisääntyy, periferiassa asuvien lasten opetus järjestetään yhä useammin osittain etäopetuksena ja koulujen oppilaissa on entistä enemmän taustaltaan monikulttuurisia lapsia.

Lapissa keskeisiä perusopetuksen haasteita ovat toisaalta lapsi- ja nuorisoikäluokkien alueellisesti epätasainen kehitys ja toisaalta Lapin kuntien eriytyvät henkilöstöresurssit. Ennustettavissa on, että perusopetuksen kelpoisten aineenopettajien saanti tulee vaikeutumaan tulevaisuudessa kaupunkien ja tunturikeskusten ulkopuolella nykyisten viranhaltijoiden jäädessä eläkkeelle.  Erityisiä lasten ja nuorten asuinkunnasta johtuvia hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat kouluverkon harveneminen ja siitä johtuva koulumatkojen ja koulumatka-aikojen pidentyminen, koulurakennusten heikkenevä kunto ja oppilashuoltopalvelujen vähäisyys. Maaseudulla pitkistä koulumatkoista aiheutuva rasitus sekä harrastusten ja ikätovereitten vähäinen määrä voivat myös vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin.

Alueilla joudutaan entistä tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista ja julkisen rahoituksen mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja turvaamisessa kaikilla toimialoilla. Koulutuspalvelujen tasapuolinen turvaaminen haja-asutusalueilla asuville lapsille ja nuorille on haasteellista niin pienissä kuin pinta-alaltaan suurissa kunnissa. Kasvualueille syntyy uusia asutusalueita ja sitä kautta tarve palveluihin, joiden oikea-aikainen mitoittaminen on myös osattava ennakoida palveluverkkosuunnitelmissa. Oman haasteensa niin opetuspalvelujen kuin muiden peruspalvelujen toteuttamiseen ja tasapuoliseen järjestämiseen tuo käynnistyvä maakuntaitsehallinnon muodostaminen sekä tulevaisuuden kunnan tehtävien muuttuminen.