Johdanto

Lapin aluehallintovirasto

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus

Aluehallintoviraston tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen alueellista saavutettavuutta. Arviointi koski nuorten lukiokoulutusta ja toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Arvioinnissa eivät olleet mukana ammatilliset erityisoppilaitokset. Toisen asteen koulutuksen saavutettavuuden arvioinnit sisältyivät myös vuosien 2007–2011 ja 2013 peruspalvelujen alueellisiin arviointeihin. Lapissa toisen asteen koulutusta arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2006, jolloin siitä julkaistiin erillisraportti.

Suomen perustuslain (731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan opetus- ja kulttuuri-ministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan. Koulutustarjonnasta päättää koulutuksen järjestäjä vuosittain koulutustehtävänsä mukaisesti. Laissa koulumatkatuesta (48/1997) ja laissa koulumatkatukilain muuttamisesta (422/2015) määritellään, että toisen asteen opiskelijoille voidaan myöntää tukea vähintään 10 kilometrin ja enintään 100 kilometrin matkalle. Toisen asteen koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää opiskelijoille kuljetusta eikä majoitusta, mutta Lapissa asuntolatoiminta on tavallista.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman Ratkaisujen Suomi 29.5.2015 mukaan hallituksen tavoitteena on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jolla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä sekä uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Lisäksi huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Reformilla poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä, nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aitoja sekä kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Hallitusohjelman mukaan koulutuksen järjestäjiä kannustetaan toiminnan tehostamiseen. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään. Oppisopimuskoulutusta uudistetaan keventämällä työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Tavoitteena on tehdä opintopoluista mahdollisimman joustavia kouluasteiden sisällä ja välillä. Tällä tavoin tuetaan nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään sekä pidennetään työuria alkupäästä.

Kaikille peruskoulun päättäville nuorille taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. Nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Nuorten elämänhallintaa ja työllistämistä tuetaan vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluja osana nuorisotakuuta. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa syvennetään. Kunnista kerätään parhaat käytänteet ja toimivat mallit laajennetaan valtakunnallisiksi.

Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksesta hankittua ruututietokantaa, aluehallintovirastojen ylläpitämiä opetuspisteiden paikkatietoja ja koulutustarjontaa sekä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen (jatkossa Vipunen) yhteishaun tilastotietoja. Aikaisemmista toisen asteen saavutettavuusarvioinneista poiketen tässä arvioinnissa ovat mukana ainoastaan vuoden 2015 varsinaisen haun eli kevään yhteishaun haku- ja sijoittumistiedot. Vipusen tilastotiedot eivät ole täsmällisiä syksyn lisähaussa ensisijaisten koulutukseen hakeneiden ja paikan vastaanottaneiden lukumäärien osalta. Tämä johtuu siitä, että toisella asteella ei ole yhden paikan sääntöä. Hakija on voitu valita useampaan hakukohteeseen ja hän on myös voinut ottaa vastaan  useamman koulutuspaikan. Näin tapahtuu, kun hakija saa paikan varasijalta eikä aiemmin saatua paikkaa peruta.

Maantieteellistä saavutettavuutta arvioitiin mittaamalla peruskoulun vuonna 2015 päättäneen ikäluokan eli 16-vuotiaiden asuinpaikan etäisyys toisen asteen opetuspisteisiin. Mittaaminen tehtiin muodostamalla jokaisen lukion ja ammatillisen koulutuksen opetuspisteen ympärille 10 ja 30 kilometrin säteiset puskurit ja niiden sisään sijoittuneiden nuorten lukumäärää verrattiin kunnan 16-vuotiaiden koko ikäluokkaan. Asuinpaikan ja opetuspisteen välinen etäisyys mitattiin suorina etäisyyksinä, jolloin todellinen matka oli jonkin verran pitempi.

Alueellista saavutettavuutta arvioitiin tarkastelemalla kuinka suurelle osalle alueen 16-vuotiaista oli tarjolla lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta vähintään yhdellä ja vähintään kolmella koulutusalalla enintään 10 kilometrin ja 30 kilometrin etäisyydellä nuoren asuinpaikasta.

Syksyn 2013 yhteishaussa sovellettiin ensimmäisen kerran Opintopolku.fi -palvelua ja uusia opiskelijaksi ottamisen perusteita. Opiskelijaksi ottamisen perusteiden suurimmat muutokset koskivat muun muassa ilman opiskelupaikkaa olevien, suoraan perusopetuksesta hakevien ja lisäpisteitä antavien koulutuksen suorittaneiden pisteytystä. Lisäksi hakija, joka on suorittanut jonkin ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon ei voi enää hakea yhteishaussa ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Kevään 2015 yhteishaussa ammatillisen koulutuksen aloituspaikat oli pääosin suunnattu perusopetuksen suorittaneille hakijoille.

Yhteishakuun liittyvissä arviointikysymyksissä on mukana sukupuolivaikutusten arviointi, jolla tarkoitetaan sukupuolinäkökulman sisällyttämistä kaikkeen suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon. Tässä arvioinnissa sukupuolijaoteltu tieto näkyy ensisijaisten hakijoiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden jakaantumisena miesten ja naisten kesken.


Lähitulevaisuuden näkymät

Opetus- ja kulttuuriministeriön 27.6.2013 tekemien koulutuksen järjestämislupapäätösten mukaisesti ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja vähennetään Lapissa vuosien 2014–2016 aikana noin 800 paikalla.

Lapissa vuonna 2015 peruskoulun päättäneiden 16-vuotiaiden ikäluokka oli 1 937 nuorta eli 106 nuorta vähemmän kuin vuonna 2013. Heille oli tarjolla toisen asteen aloituspaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen 3 292. Lisähaun aloituspaikat mukaan lukien vuonna 2015 aloituspaikkoja oli tarjolla  kaikkiaan 3 748. Suoraan peruskoulusta toisen asteen koulutukseen kevään yhteishaussa hakeneille oli siten tarjolla 1,7 aloituspaikkaa jokaista hakijaa kohden. Ammatilliseen koulutukseen hakijoita oli aikaisempina vuosina peruskoulun päättäneistä 647 ja heistä puolet sai opiskelupaikan.

Lapissa lukioiden opiskelijamäärät ovat viime vuosina nuorten ikäluokkien pienenemisen seurauksena laskeneet. Pienten kuntien lukioiden opiskelijamääriin on vaikuttanut myös nuorten hakeutuminen oman kunnan ulkopuolelle, esimerkiksi Rovaniemen kaupungin lukioihin. Vuosina 2013–2015 Rovaniemen lukioissa opiskeli 66–86 nuorta, joiden kotikunta oli muualla. Lapin pienissä lukioissa opiskelijamäärä  kuitenkin kasvoi tarkasteluvuosina hiukan yli kahdeksan prosenttia. Lukiokoulutuksessa tulevaisuuden haasteena onkin koulutustarjonnan säilyminen niissä kunnissa, joissa opiskelijamäärät ovat hyvin pieniä. Lapissa alle sadan opiskelijan lukioita lukuvuonna 2015–2016 oli 15, joista kolmessa (Enontekiö, Savukoski ja Utsjoki) oli alle 30 opiskelijaa.

Yksi syy lukioon hakevien lukumäärän vähenemiseen Lapissa on ollut kaksoistutkinnon, eli  lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämisen, suosion kasvu. Kaksoistutkintoa suorittavat tilastoidaan Vipusessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiksi. Jos heidät laskettaisiin lukiolaisiksi, näyttäisi lukiokoulutus selvästi  suositummalta kuin ammatillinen koulutus.

Kaksoistutkinnon suorittamisen syksyllä 2015 aloitti 145 nuorta, mikä oli kaikista hakuvuonna peruskoulun päättäneistä noin kahdeksan prosenttia. Lapissa kaksoistutkinnon suorittajia oli syksyllä 2015 kaikkiaan  650 (13,5 %) toisen asteen tutkinnon suorittajista, mikä on poikkeuksellisen suuri osuus Manner-Suomeen (7,1 %) verrattuna. Ennakoitavissa on, että tämä koulutusmalli säilyttää asemansa ja monipuolistaa toisen asteen koulutustarjontaa.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan peruskoulun päättävän ikäluokan koko kasvaa Lapissa lähes neljä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. (Taulukko 4.4.1.)

Jos tällainen kehitys joissakin seutukunnissa toteutuu, se vinouttaa niiden väestörakennetta ja jouduttaa edelleen joidenkin alueiden näivettymistä. Työvoiman saatavuus vaikeutuu tulevina vuosina erityisesti ikärakenteeltaan vanhenevilla alueilla. Haasteena tulee olemaan myös nuorten toiveiden mukaisen kysynnän ja elinkeinoelämän alueellisten koulutustarpeiden ennakoiminen. Koulutustarjonnan turvaamiseksi tarvitaan edelleen uusia toimenpiteitä sekä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa että lukiokoulutuksessa.


Toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät Lapissa

Lapissa toimii kolme ammatillisen koulutuksen järjestäjää ja niiden lisäksi kolmella kansanopistolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ylläpitää kolmea ammatillista perustutkintokoulutusta antavaa oppilaitosta, Lapin ammattiopistoa, Lapin matkailuopistoa ja Lapin Urheiluopistoa. Lapin ammattiopistolla on opetuspisteet Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Sodankylässä. Lapin matkailuopistolla on opetuspisteet Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kittilässä. Lapin matkailuopisto on matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutukseen erikoistunut ammatillinen oppilaitos, joka toimii yhteistyössä Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) kanssa.  

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ylläpitää Ammattiopisto Lappiaa, jolla on opetuspisteet Torniossa, Kemissä, Keminmaalla, Muoniossa ja Tervolassa.

Saamelaisten kotiseutualueella toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä vastaa valtion ylläpitämä Saamelaisalueen koulutuskeskus, jolla on kolme opetuspistettä Inarin kunnassa; Inarissa, Ivalossa  ja Kaamasessa.

Kansanopistoista Rovala Opisto Rovaniemellä, Peräpohjolan Opisto Torniossa ja Oulun Diakoniaopiston toimipaikka Ylitorniolla järjestävät ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta yhdellä koulutusalalla.

Taulukko 4.4.1. Toisen asteen koulutuksen aloittava ikäluokka (lkm) Lapissa vuosina 2015 - 2025 ja muutos (%) vuodesta 2015

Lähde: Tilastokeskus. *Ikäluokka 30.10.2015