Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Lapin aluehallintovirasto

Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus

Johtopäätökset

Lapin 21 kunnan ja kuuden seutukunnan väliset erot toisen asteen koulutuksen saavutettavuudessa ovat  erittäin suuria. Maaseutumaisten kuntien nuorten koulutusmahdollisuudet ovat Lapin kaupunkeihin ja Manner-Suomeen verrattuna paljon heikommat.

Vuonna 2015 perusopetuksen päättäneiden lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen saavutettavuus heikentyi jonkin verran vuoteen 2013 verrattuna. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuus vähintään kolmella koulutusalalla sen sijaan hieman parani keskimäärin.

Vähintään kolme ammatillista koulutusalaa tarjoava ammatillisen koulutuksen opetuspiste jäi 450 nuorella yli 30 kilometrin päähän asuinpaikasta. Lukiosta yli 30 kilometrin päässä asui 134 nuorta.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetuspiste puuttuu 10 kunnasta. Lisäksi neljässä kunnassa on tarjolla vain yhden ammatillisen koulutusalan koulutusta. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuuteen enintään 10 kilometrin etäisyydellä mitattuna ylletään 11 kunnassa ja enintään 30 kilometrin etäisyydellä mitattuna 12 kunnassa. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuudessa jäätiin enintään 10 kilometrin etäisyydellä mitattuna seitsemän prosenttiyksikköä ja enintään 30 kilometrin etäisyydellä mitattuna 11 prosenttiyksikköä alle Manner-Suomen keskimääräisen tason.

Kolmen koulutusalan saavutettavuudessa ylletään  Manner-Suomen tasolle ainoastaan Lapin kaupungeissa ja kahdessa kunnassa. Kunnista yli puolessa eli 13 kunnassa ei ole lainkaan tarjolla ammatillista kolmen koulutusalan koulutusta alle 10 kilometrin etäisyydellä 16-vuotiaiden asuinpaikasta. Etäisyyden nostaminen 30 kilometriin ei paljon paranna tilannetta, vaan 12 kunnan nuoret jäävät edelleen vaille kolmen ammatillisen koulutusalan tarjontaa. Kolmen koulutusalan saavutettavuudessa jäätiin enintään 10 kilometrin etäisyydellä mitattuna viisi prosenttiyksikköä ja enintään 30 kilometrin etäisyydellä mitattuna peräti 16 prosenttiyksikköä alle Manner-Suomen keskimääräisen tason.

Lukiokoulutusta on tarjolla Pelkosenniemeä lukuun ottamatta jokaisessa kunnassa. Nuorten ikäluokkien koon voimakas pieneneminen uhkaa kuitenkin johtaa lukiokoulutuksen tarjonnan supistumiseen väkiluvultaan pienimmissä kunnissa.

Koulutukseen hakeutumisaktiivisuus oli erittäin hyvä. Lähes kaikki perusopetuksen hakuvuonna päättäneestä 1 927 nuoresta hakivat välittömästi toisen asteen koulutukseen, ainoastaan 24 nuorta ei hakenut yhteishaussa. 1 903 ensisijaisesta hakijasta 44 prosenttia aloitti opiskelun lukiossa, 46 prosenttia ammatillisessa koulutuksessa ja 10 prosenttia jäi ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Kahdeksan prosenttia näistä nuorista aloitti kaksoistutkinnon opiskelun ja heidät tilastoidaan Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiksi. Jos kaksoistutkintoa suorittavat tilastoitaisiin lukiossa aloittaneiksi niin lukiokoulutus olisi selvästi suositumpaa. Lukiokoulutus kiinnostaa edelleen enemmän tyttöjä ja ammatillinen koulutus poikia.

Yhteishaun uusien opiskelijaksi ottamisen perusteiden soveltamisen seurauksena vuonna 2015 perusopetuksen päättäneistä kevään yhteishaun ensisijaisista hakijoista sijoittui toiselle asteelle 90 prosenttia ja aiemmin perusopetuksen päättäneistä 51 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa aloittaneista lähes kolme neljäsosaa oli perusopetuksen hakuvuonna päättäneitä, kun heitä vuonna 2013 oli alle puolet.

Hakuvuonna perusopetuksen päättäneistä yhteishaussa hakeneista nuorista jäi Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan  kymmenesosa eli 196 nuorta ilman toisen asteen tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Lapin aluehallintoviraston oman seurannan mukaan nämä nuoret jatkoivat joko peruskoulun lisäopetusluokalla, kansanopistossa, vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa ja kokonaan vaille koulutuspaikkaa jäi vain viisi nuorta.


Toimenpide-ehdotukset

Koulutuksen järjestäjien on huolehdittava alueellisesti kattavasta koulutuksesta ja tiivistettävä koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.

Ammatillisen koulutuksen ja pienten lukioiden toimintaedellytykset on varmistettava muuttamalla rahoituslainsäädäntöä siten, että harvaan asutuilla seuduilla sijaitsevien ammatillisen koulutuksen opetuspisteiden ja lukioiden keskimääräistä korkeammat kustannukset tulevat otetuksi huomioon valtionosuutta määritettäessä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön on toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen mitoituksesta päättäessään edelleen otettava huomioon myös hakuvuotta aikaisempina vuosina perusopetuksen päättäneiden runsas hakeutuminen koulutukseen.

Koulutuksen järjestäjien on edistettävä toisen asteen koulutuksen verkostoitumista, monimuoto-opetuksen kehittämistä ja teknologian hyödyntämistä. Oppilaitosmuotojen ja oppilaitosten välistä yhteistyön kehittämistä on jatkettava.

Kuntien on lukioverkkoratkaisuja harkitessaan otettava huomioon, että lukion lakkauttaminen vaikeuttaa myös laadukkaan perusopetuksen järjestämistä, koska pienissä kunnissa näillä kouluasteilla on yhteisiä opettajia.

Julkisen liikenteen toimivuus on varmistettava erityisesti haja-asutusalueilla, jotta koulutuksen saavutettavuus voidaan turvata. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien on tarjottava tasokkaita asuntolapalveluja kodin ulkopuolella asuville opiskelijoille, koska hyvät asuntolaolosuhteet osaltaan ennalta ehkäisevät koulutuksen keskeyttämistä ja nuorten syrjäytymistä.

Opinto-ohjaajien tulee kannustaa nuoria punnitsemaan myös omalle sukupuolelle ei-tyypillisiä koulutus- ja oppiainevalintoja.