Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

Lapin aluehallintovirasto

Kunnallisen nuorisotyön saatavuus

Johtopäätökset

Nuorisolain tavoite on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lapin kuntien nuorisotoimesta vastaavat viranhaltijat pitävät nuorisotyössä ylivoimaisesti tärkeimpänä asiana nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukemista. Tärkeinä asioina pidetään myös nuorilähtöisyyttä, elämän hallintaan liittyvien taitojen opettamista ja osallisuuden kokemusten tuottamista. Kunnallisen nuorisotyön lähtökohdat ovat siis nuorisolain tavoitteen mukaiset.

Lapin kunnissa on monipuolisesti tarjolla nuorisolain mukaisia palveluja. Vähimmilläänkin kunta tarjoaa yhdeksää nuorisotyön eri palvelua. Enimmillään palveluja on isoimmissa kaupungeissa yli 20. Kaikissa kunnissa järjestetään nuorten tapahtumia ja nuorisotilojen avoimia nuorten iltoja. Monikulttuurista ja liikunnallista nuorisotyötä sekä nuorten työpajatoimintaa järjestetään Lapissa selvästi enemmän kuin koko maassa, kun taas erityisnuorisotyön palveluja ja ohjaamopalveluja on tarjolla vähemmän. Nuorisolaissa luetelluista palveluista Lapissa tarjotaan kulttuurista nuorisotyötä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Suurimmassa osassa Lapin kuntia nuorisotyön pääkohderyhmä ovat 13–15-vuotiaat nuoret.

Nuorten vaikuttajaryhmä toimii 17 Lapin kunnassa. Uusi kuntalaki velvoittaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitusta asettamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän, joten toiminta tulee laajenemaan kaikkiin kuntiin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.  

Lapin kunnallinen nuorisotyö on vahvasti läsnä kouluilla ja kunnan ylläpitämillä liikuntapaikoilla. Myös kirjastossa toimitaan useassa kunnassa. Nuorisotyö ei vielä kuitenkaan ole yleistä uusimmilla toimintakentillä kuten uimarannoilla tai liikenneasemilla. Myöskään verkkonuorisotyö ei kuulu monenkaan kunnan nuorisotyön toimintamuotoihin, vaikka pitkien etäisyyksien ja haja-asutusalueiden Lapissa nuorisotyö verkossa voisi hyvin täydentää kunnan muita nuorisopalveluja. Sen sijaan liikkuvien nuorisopalvelujen avulla pyritään tavoittamaan myös kuntakeskusten ulkopuolella asuvia nuoria. 

Kunnat resursoivat nuorisotyön palvelut vaihtelevasti. Nuorisotoimen käyttömenojen osuus kunnan koko budjetista vaihtelee Lapissa 0,2 prosentista 1,7 prosenttiin. Kaikki Lapin kunnat saavat nuorisotyöhön myös kunnan ulkopuolista avustusta. Nuorisotilojen määrä on pysynyt viime vuosina lähes ennallaan ja jokaisessa Lapin kunnassa on vähintään yksi nuorisotila. Kymmenessä Lapin kunnassa nuorisotyön henkilöresurssit jäävät alle yhden henkilötyövuoden.

Kunnallisen nuorisotyön palvelujen arviointiin osallistuu melko laaja joukko nuorisotyön sidosryhmiä. Useimmin kunnallisen nuorisotyön arviointi perustuu joko palveluja käyttäviltä nuorilta saatuun palautteeseen tai nuorisotyöntekijöiden tekemään itsearviointiin. Paikkakuntakohtaiset erot ovat suuria. Joissakin kunnissa nuorisotyön arviointi on monipuolista ja siinä toteutuu moniportaisuus ja -tahoisuus. Toisaalta on kuntia, joissa nuorisotyön palveluja ei arvioida ollenkaan. Ajatellaan, että pienessä kunnassa riittää nuorilta tapahtumien jälkeen tai nuorisotiloilla saatu palaute.

Nuoret antavat tavalla tai toisella palautetta nuorisotyön palveluista kaikissa Lapin kunnissa. Kyse ei kuitenkaan tavallisesti ole varsinaisesta arvioinnista tai järjestelmällisestä palautteen keräämisestä.

Nuorisotyötä koskevaa palaute- ja arviointiaineistoa käyttävät eniten hyväkseen nuorisotyöntekijät. Myös nuorten vaikuttajaryhmät, nuorisotoimen johtoporras ja kunnan nuorisoasioista päättävä lautakunta hyödyntävät palaute- ja arviointiaineistoa monessa kunnassa. Sen sijaan lakisääteiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot käyttävät arviointiaineistoa hyväkseen yllättävän vähän.

 

Toimenpide-ehdotukset

Kuntien tulee nuorisotyön palvelujen kehittämisessä kiinnittää huomiota erityisesti kulttuuriseen nuorisotyöhön ja verkkonuorisotyöhön.

Kuntien on varmistettava, että nuorisotoimessa on riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä. Tämä koskee erityisesti niitä kuntia, joissa nuorisotyön henkilöresurssit jäävät alle yhden henkilötyövuoden.

Nuorisotyön palvelujen arviointia tulee kehittää säännöllisemmäksi ja systemaattisemmaksi. Tämä koskee myös nuorten osallistumista arviointiin.

Mahdollisuus nuorisotyön arviointiin on annettava kaikille kunnan nuorille, ei vain niille, jotka osallistuvat nuorisotyön järjestämään toimintaan ja tapahtumiin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi voi esimerkiksi tehdä yhteistyötä koulujen kanssa ja hyödyntää verkkopalveluja.

Erityisesti kuntien ylimpien luottamuselinten ja lakisääteisten nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tulee hyödyntää nuorisotyön palaute- ja arviointiaineistoa enemmän.