Oikeus perusopetukseen

Lapin aluehallintovirasto

Sijoitettujen lasten perusopetuksen toteutuminen

Kuinka monta oppivelvollisuusikäistä lasta tai nuorta oli lastensuojelulain perusteella sijoitettuna kunnan alueella 20.9.2015 tilanteen mukaan?

Manner-Suomessa oli vuonna 2015 kaikkiaan 3 797 oppivelvollisuusikäistä kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja nuorta. Lapissa heistä oli 115.  Sijoitettuja lapsia oli 15 kunnassa. Lapin pienimmissä kunnissa heitä oli vähän tai ei ollenkaan.

On huomattava, että näissä luvuissa eivät ole mukana kunnan ulkopuolelle tai esimerkiksi toiseen maakuntaan kunnan itse sijoittamat lapset ja nuoret. Toisaalta näissä luvuissa on mahdollisesti mukana myös Lapin maakunnan ulkopuolelta Lapin kuntiin sijoitettuja lapsia ja nuoria. (Taulukko 9.5.1.)

Järjestääkö kunta lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten esi- ja perusopetusta?

Lapin 15 kuntaa järjestää opetusta. Nämä ovat samoja kuntia, joissa on sijoitettuja lapsia ja nuoria.

Miten lastensuojelulain perusteella kuntaan sijoitettujen lasten opetus on järjestetty?

Lapissa 15 kuntaa järjestää opetuksen itse. Lisäksi Rovaniemellä ja Keminmaassa kunta järjestää opetusta muutamalle oppilaalle yhteistyössä alueella sijaitsevan perhekodin tai lastensuojelulaitoksen kanssa. Kunta on palkannut näissä tapauksissa opettajan laitokseen.

Kuinka moni oppilas opiskeli laitoksen tiloissa?

Kokonaan perhekodin tai lastensuojelulaitoksen tiloissa opiskeli Manner-Suomessa 304 ja osittain 54 lasta ja nuorta. Lapissa kokonaan lastensuojelulaitoksen tiloissa opiskeli kolme ja osittain samoin kolme oppilasta.

Kuinka moni oppilas ei saa valtioneuvoston päättämän tuntijaon tuntimäärän mukaista opetusta?

Valtioneuvoston asetuksen mukainen tuntimäärä jäi Manner-Suomessa vajaaksi noin seitsemällä prosentilla kaikista sijoitetuista oppilaista. Lapissa tällaisia oppilaita oli neljä. Syiksi mainittiin liikkumisvapauden rajoitus tai päätös erityisistä perusopetuslain 18 §:n mukaisista opetusjärjestelyistä.

Kuinka monella lastensuojelulain mukaan sijoitetulla oli perusopetuslain 17 §:n mukainen erityisen tuen päätös?

Manner-Suomessa lastensuojelulain perusteella sijoitetuista oppilaista noin 36 prosentilla oli erityisen tuen päätös. Lapissa tällaisia oppilaita oli 42, mikä on prosentuaalisesti sama määrä kaikista sijoitetuista oppilaista kuin Manner-Suomessa.

Kuinka monella lastensuojelulain perusteella sijoitetulla lapsella oli POL 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä?

Manner-Suomessa lastensuojelulain perusteella sijoitetuista oppilaista noin neljällä prosentilla oli päätös erityisistä opetusjärjestelyistä esimerkiksi terveydellisten syiden perusteella. Lapissa tällaisia oppilaita oli kaksi.

Saako opetustoimi riittävästi tietoa muilta viranomaisilta lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksen järjestämiseksi?

Tiedonkulussa eri viranomaisten välillä on jossain määrin ongelmia, jotka johtuvat yleisimmin siitä, että sijoittavan kunnan sosiaalitoimi ei anna riittävän ajoissa tai ollenkaan tietoa lapsesta sijoituskunnan opetustoimelle, jotta lapsen opetusjärjestelyihin voitaisiin varautua. Tiedonsaannin ongelmat johtuvat myös sosiaali- ja terveystoimen salassapitosäännösten tiukasta tulkinnasta.

Tiedonkulussa eri viranomaisten kesken on jossain määrin ongelmia sekä sijoittavasta kunnasta sijoituskuntaan että sijoituskunnan opetus-, sosiaali- ja terveysviranomaisten välillä, vaikka yli puolet vastaajista piti tiedonkulkua kohtuullisen hyvänä.  Ongelmaksi mainittiin erityisesti tiedonkulun hitaus eri toimijoiden välillä. Suurimmat ongelmat näyttävät liittyvän tiedonkulkuun sijoittavan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta. Esimerkiksi sosiaalitoimi ei ilmoita sijoitusoppilaista, vaan tieto tulee vasta jossain vaiheessa paikkakunnan sijoitusvanhemmilta, kun sijoitus on jo tehty. Sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijat eivät ole yhteydessä opetuksen järjestäjään, vaan suoraan kouluihin. Myös erityissairaanhoidon piirissä oleville oppilaille tarjottava sairaalaopetuksen avo-opetus ja siitä sopiminen koetaan sekavaksi.

Salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyvät erilaiset käsitykset näyttävät vaikeuttavan jossain määrin tiedonkulkua sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen välillä.

Ne Lapin kunnat, joissa ei ole sijoitettuja lapsia, eivät luonnollisesti osanneet kertoa käsitystään viranomaisten välisestä tiedonkulusta ja yhteistyöstä. Tämän vuoksi ”en osaa sanoa” vastauksia oli melko paljon. (Kuvio 9.5.1.)

Opetuksen järjestäjän yhteistyö yksityisten lastensuojelulaitosten kanssa koettiin yleensä kohtuullisen toimivaksi. Varsin monet vastaajat eivät kuitenkaan ottaneet tähän kantaa todennäköisesti sen vuoksi, että kaikissa Lapin kunnissa ei tällaisia laitoksia ole. (Kuvio 9.5.2.)

Mitä ongelmia lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä on?

Suurimmiksi haasteiksi tai ongelmiksi opetuksen järjestämisessä koettiin erityisesti lisääntynyt koulunkäyntiavustajien tarve, lisääntynyt tehostetun ja erityisen tuen tarve, lisääntynyt oppilashuollon tarve sekä lisääntynyt erityisopettajien tarve.

Sen sijaan yhteistyössä sijoitusyksikön kanssa tai oppilaiden arvioinnissa ei ole niinkään ilmennyt ongelmia. Oppilaiden poissaolot näkyvät jonkinasteisena ongelmana, mutta kaikissa kunnissa näitä ei ole ollut. (Kuvio 9.5.3.)

Taulukko 9.5.1. Lastensuojelulain perusteella sijoitetut oppivelvollisuusikäiset Lapin kunnissa 20.9.2015

Lähde: Kuntakysely

Kuvio 9.5.1. Saako opetustoimi tarvitsemansa tiedot muilta viranomaisilta?

Lähde: Kuntakysely

Kuvio 9.5.2. Opetuksen järjestäjän yhteistyö yksityisen lastensuojelulaitoksen kanssa

Lähde: Kuntakysely

Kuvio 9.5.3. Mitkä ovat suurimmat ongelmat lastensuojelulain perusteella sijoitettujen lasten opetuksen järjestämisessä?

Lähde: Kuntakysely