Opiskeluhuollon riittävyys

Lapin aluehallintovirasto

Millainen on nuorten mielenterveys ja miten he käyttävät opiskeluhuoltopalveluja ja kokevat niiden saavutettavuuden?

Noin 12 prosenttia Lapin nuorista on ahdistuneita ja he käyttävät enemmän opiskeluhuollon palveluja kuin ei–ahdistuneet nuoret. Tytöillä ahdistuneisuus on noin kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö vaihtelee kouluasteittain, sukupuolen mukaan ja palvelukohtaisesti. Pääsy opiskeluhuollon palveluihin koetaan pääosin helpoksi.

Ahdistuneisuusoireilu

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta esiintyi kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2015 noin 12 prosentilla Lapin nuorista. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa. Luku on pysynyt Lapissa suunnilleen samana verrattuna vuoden 2013 kouluterveyskyselyyn. (Taulukko 11.5.1.)

Niin Lapissa kuin koko maassa kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on tytöillä lähes kolme kertaa yleisempää kuin pojilla. Lapissa tytöistä 16–18 prosenttia koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kouluasteesta riippuen vuonna 2015. Pojilla luvut vaihtelivat Lapissa viidestä kuuteen prosenttiin. (Taulukko 11.5.1.)
 

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja vastaanotolle pääsyn helppous

Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö vaihteli kouluasteittain, sukupuolen mukaan ja palvelukohtaisesti. Lapissa terveydenhoitajan ja lääkärin palveluja käyttivät eniten peruskoululaiset. Kuraattorilla kävivät Lapissa suunnilleen yhtä paljon peruskoululaiset ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat, vähemmän lukiolaiset. Psykologilla käytiin suunnilleen yhtä paljon kouluasteesta riippumatta. Tytöt käyttivät palveluja poikia enemmän. Niiden lukumäärä, jotka olivat yrittäneet päästä vastaanotolle, eivätkä päässeet, vaihteli nollasta neljään prosenttiin riippuen kouluasteesta ja palvelusta. Lapin luvut eivät poikenneet oleellisesti muun maan luvuista.     

  

Terveydenhoitajalla käynnit ja pääsyn helppous

Lapin nuorista hieman yli puolet ei ollut kokenut tarvetta käydä terveydenhoitajan vastaanotolla lukuvuoden aikana. Noin kolmannes oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla muutoin kuin terveystarkastuksessa 1–2 kertaa ja 6–14% kouluasteesta riippuen kolme kertaa tai useammin. Kaiken kaikkiaan peruskoululaiset käyttivät opiskeluhuollon terveydenhoitajapalveluja toisen asteen opiskelijoita enemmän. Tilanne on samansuuntainen niin Lapissa kuin koko maassa. Jokaisella kouluasteella tytöt kävivät enemmän terveydenhoitajan vastaanotolla kuin pojat niin Lapissa kuin koko maassakin. (Taulukko 11.5.2.)

Lähes 90 prosenttia lappilaisista nuorista koki terveydenhoitajalle pääsyn erittäin tai melko helpoksi. Pojat kokivat terveydenhoitajalle pääsyn helpommaksi kuin tytöt. Kouluasteiden välillä asiassa ei ollut suuria eroja. Verrattuna koko maahan Lapin alueella etenkin perusopetuksen pojat ja lukiolaiset kokivat hieman muita useammin terveydenhoitajalle pääsyn olevan erittäin helppoa. (Taulukko 11.5.3)
 

Lääkärillä käynnit ja pääsyn helppous

Noin kolme neljästä lappilaisesta nuoresta koki, ettei hänellä ole tarvetta käydä lääkärillä lukuvuoden aikana muutoin kuin terveystarkastuksessa. Pojilla oli vähemmän tarvetta lääkärillä käyntiin kuin tytöillä ja erityisesti näin oli ammatillisissa oppilaitoksissa. Lappilaiset nuoret käyttivät lääkäripalveluja hieman muuta maata useammin. (Taulukko 11.5.4.)

Yli 80 prosenttia lappilaisista nuorista koki lääkärille pääsyn erittäin tai melko helpoksi. Jokaisella kouluasteella tytöt kokivat lääkärille pääsyn vaikeammaksi kuin pojat. Eri kouluasteiden välillä ei ollut suuria eroja. Tilanne oli suunnilleen sama koko maassa. (Taulukko 11.5.5.)  
 

Kuraattorilla käynnit ja pääsyn helppous

Noin 90 prosenttia Lapin nuorista kouluasteesta riippumatta ei ollut kokenut tarvetta käydä kuraattorin luona lukuvuoden aikana. Noin kuusi prosenttia oli käynyt kuraattorilla 1–2 kertaa ja noin kolme prosenttia kolme kertaa tai useammin. Koko maan luvut ovat samaa suuruusluokkaa kuin Lapissa. (Taulukko 11.5.6.) Lähes 90 prosenttia oli kokenut kuraattorille pääsyn melko tai erittäin helpoksi niin Lapissa kuin koko maassa. (Taulukko 11.5.7.)
 

Psykologilla käynnit ja pääsyn helppous

Lapin nuorten käynnit psykologin luona olivat samaa suuruusluokkaa kuin koko maassa. Peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tytöillä ja ammatillisen oppilaitoksen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijatytöillä oli hieman poikia enemmän tarvetta käydä psykologin vastaanotolla. Niistä nuorista, jotka kävivät psykologin luona kolme kertaa tai useammin, suurempi osa oli tyttöjä. (Taulukko 11.5.8.) 

Yli 80 prosenttia Lapin nuorista koki psykologille pääsyn erittäin tai melko helpoksi. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat kokivat näin hieman muita enemmän. Noin viisi prosenttia peruskoulun ja lukion opiskelijoista koki psykologille pääsyn erittäin vaikeaksi Lapissa. Lukion ensimmäisen ja toisen vuoden lappilaisista tytöistä näin koki kymmenen prosenttia. (Taulukko 11.5.9.)   
 

Palvelujen käyttö ahdistusoireisilla/ahdistuneilla

Kaikilla kouluasteilla niin Lapissa kuin koko Suomessa kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneet nuoret käyttivät enemmän opiskeluhuollon palveluja kuin ei–ahdistuneet. Ero palvelujen käytössä korostuu tarkasteltaessa erityisesti niitä nuoria, jotka käyttivät palveluita lukuvuoden aikana 3 kertaa tai useammin. (Taulukko 11.5.10.)

Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneista lappilaisista nuorista 16–22 prosenttia kouluasteesta riippuen oli käynyt terveydenhoitajan vastaanotolla muutoin kuin terveystarkastuksessa vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Ei-ahdistuneista nuorista terveydenhoitajan vastaanotolla oli usein käynyt vain 5–12 prosenttia. Lääkärillä oli käynyt ahdistuneista nuorista 8–12 prosenttia ja ei–ahdistuneista kolmesta viiteen prosenttia. Myös kuraattorilla ja psykologilla käynneissä näkyy sama ero. (Taulukko 11.5.10.)   

Ahdistuneista lappilaisista nuorista noin kolmannes ilmoitti, ettei heillä ollut tarvetta käydä terveydenhoitajan vastaanotolla. Psykologilla käyntiin heistä ei kokenut tarvetta 75–87 prosenttia eikä kuraattorilla käyntiin 70–83 prosenttia riippuen kouluasteesta. (Taulukko 11.5.10.)

Taulukko 11.5.1. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2013–2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.2. Terveydenhoitajalla käynnit muutoin kuin terveystarkastuksessa Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.3. Terveydenhoitajalle pääsyn helppous (muutoin kuin terveystarkastukseen) Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.4. Lääkärillä käynnit muutoin kuin terveystarkastuksessa Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.5. Lääkärille pääsyn helppous (muutoin kuin terveystarkastukseen) Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.6. Kuraattoripalvelujen käyttö Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.7. Kuraattorille pääsyn helppous Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.8. Psykologipalvelujen käyttö Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.9. Psykologille pääsyn helppous Lapissa ja koko maassa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely

Taulukko 11.5.10. Kohtalaisesti tai vaikeasti ahdistuneiden nuorten opiskeluhuoltopalvelujen käyttö Lapissa. Vakioimattomat prosenttiosuudet (%) perusopetuksen 8.ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2015.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kouluterveyskysely