Nuorisotyön palvelujen arviointi

Lapin aluehallintovirasto

Miten nuorisotyön palveluja arvioidaan kunnassa?

Kunnallisen nuorisotyön arviointi perustui useimmiten joko palveluja käyttäviltä nuorilta saatuun palautteeseen tai nuorisotyöntekijöiden tekemään itsearviointiin.

Yleisesti ottaen kunnallisen nuorisotyön palvelujen arviointiin osallistui melko laaja joukko nuorisotyön sidosryhmiä sekä Lapissa että koko maassa. Kuviossa 9.7.1. esitetään nuorisotyön palvelujen arviointitavat ja -tiheys Lapin kunnissa. Useimmin kunnallisen nuorisotyön arviointi perustui joko palveluja käyttäviltä nuorilta saatuun palautteeseen tai nuorisotyöntekijöiden tekemään itsearviointiin. Vain muutamassa Lapin kunnassa oli käytössä organisaation laadunarviointijärjestelmä. 

Kunnallisen nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimallin kehittäminen aloitettiin pääkaupunkiseudulla vuonna 2009 (Hovi ym., 2009) ja sitä on jalkautettu muun muassa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston, Kanuunan, kautta eri puolille Suomea. Mallin käyttö ei ole levinnyt Lapin kunnissa kovinkaan laajalle. ”Kaupunkimaisen nuorisotyön itsearviointimalli on liian raskas sovellettavaksi pieniin kaupunkeihin ja kuntiin. Toki voisi soveltaa ja tehdä omannäköisen järjestelmän, kun siihen satsaisi vähän aikaa.”

Kunnallisen nuorisotyön arvioinnissa paikkakuntaiset erot olivat suuria. Oli kuntia, joissa arviointi oli monipuolista ja siinä toteutui moniportaisuus ja -tahoisuus. Toisaalta kahdessa Lapin kunnassa ei nuorisotyön palveluja arvioitu ollenkaan ja muutamassa muussakin kunnassa arviointi oli hyvin yksipuolista. Jotkut olivat sitä mieltä, että pienessä kunnassa riittää, että palaute saadaan suoraan nuorilta tapahtumien jälkeen tai nuorisotiloilla. Muutamissa kunnissa tiedostettiin nuorisotyön palvelujen arvioinnin kehittämistarve. ”Aika vaatimaton on nykytila. Siihen on tulossa muutos talven 2015-16 aikana, kun palaute/arviointitapoja kehitetään ja itsearviointi ulotetaan perus(tila)nuorisotyön ohella koskemaan nuorten työpajaa.”

Nuorisotyöntekijät käyttivät kerättyä palaute- ja arviointiaineistoa eniten hyödykseen. Myös nuorten vaikuttajaryhmät, nuorisotoimen johtoporras ja kunnan nuorisoasioista päättävä lautakunta hyödynsivät palaute- ja arviointiaineistoa yli puolessa Lapin kuntia. Yllättävää on lakisääteisten nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen passiivinen rooli arviointien käyttämisessä. Myös kuntien ylimmät luottamuselimet käyttivät arviointiaineistoa vain melko harvoissa kunnissa.  Kuviossa 9.7.2. esitetään nuorisotyön palaute- ja arviointiaineiston käyttö Lapin kunnissa vuonna 2015.

Kuvio 9.7.1. Nuorisotyön palvelujen arviointitavat Lapin kunnissa vuonna 2015.

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015

Kuvio 9.7.2. Palaute- ja arviointiaineiston käyttö Lapin kunnissa vuonna 2015.

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015