Nuorisotyön resurssit

Lapin aluehallintovirasto

Mitkä ovat nuorisotyön käyttömenot, henkilöstön määrä ja nuorten käytettävissä olevat nuorisotilat?

Nuorisotyön käyttömenot

Nuorisotyön käyttömenojen osuus kunnan koko budjetista vaihteli Lapissa 0,2 prosentista 1,7 prosenttiin.

Kuntien käytettävissä olevat nuorisotyön käyttömenot olivat Lapin kunnissa pienimillään 30 955 euroa ja suurimmillaan 958 529 euroa. Kunnat tilastoivat menoja eri tavoin, joten näitä tietoja voidaan pitää vain suuntaa antavina.

Yhtä alle 29-vuotiasta nuorta kohden kuntien nuorisotyön yhteenlasketut käyttömenot olivat Lapissa 112 euroa. Koko maassa vastaava summa oli 98 euroa. On luonnollista, että Lapin useiden kuntien vähäinen nuorten määrä ja pitkät etäisyydet nostivat käyttömenoja nuorta kohden. Myös koko maata ajatellen kunnan panostus nuorisotyöhön kasvoi kunnissa, joissa oli vähän nuoria ja välimatkat olivat pitkiä.

Vuonna 2008 nuorisotoimen käyttömenot nuorta kohden Lapissa olivat huomattavasti lähempänä valtakunnallista keskiarvoa kuin vuonna 2015 ja jäivät sen alle. Havainto on mielenkiintoinen. Lapin nuoren väestön vähenemisellä oli muutoksessa varmasti oma osuutensa, mutta se tuskin selittää koko asiaa. Näkyisikö luvuissa myös se, että monessa Lapin kunnassa nuorisotyötä arvostetaan niin paljon, että siihen halutaan satsata. ”Lautakunta arvostaa työtämme, leikkaukset eivät ole kohdistuneet meihin.”

Nuorisotoimen käyttömenojen osuus kunnan koko budjetista vaihteli Lapissa 0,2 prosentista 1,7 prosenttiin. Koko Lapin keskiarvo oli 0,49 prosenttia, joka on lähellä koko maan keskiarvoa. Nuorisotoimen käyttömenojen osuus kunnan koko budjetista näkyy kunnittain kartassa 9.6.1.

Kaikki Lapin kunnat saivat nuorisotyöhön myös kunnan ulkopuolista avustusta. Avustuksen määrä vaihteli 10 000 eurosta lähes 300 000 euroon.

 

Nuorisotyön henkilöstö

Kymmenessä kunnassa nuorisotyön henkilötyövuodet jäivät alle yhden.

Lapin kuntien nuorisotoimien käytettävissä oli vuonna 2015 yhteensä hieman vajaat 51 henkilötyövuotta. Tähän määrään on laskettu mukaan nuorisotoimenjohtajat, nuorisosihteerit ja nuoriso-ohjaajat tai näitä vastaavat viranhaltijat ja työntekijät. Nuorten työpajoissa työskentelevät ja etsivää nuorisotyötä tekevät eivät ole mukana luvuissa. Lapin nuorisotyön koko henkilöstö on esitetty kunnittain kartassa 9.6.2. Lapissa samoin kuin koko maassa nuorisotoimen henkilötyövuosimäärä oli laskenut vuoteen 2008 verrattuna. Tuolloin Lapin nuorisotyössä tehtiin 63 henkilötyövuotta. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö positiivistakin kehitystä nuorisotyön henkilöstöresursseissa olisi tapahtunut. Lapissa on muutamia kuntia, joissa viime vuosina on vakinaistettu ohjaajia tai etsiviä nuorisotyöntekijöitä.

Lapin kunnissa oli keskimäärin 1 109 nuorta yhtä nuorisotyön henkilötyövuotta kohden. Vastaava luku koko maassa oli 1 355.

Kymmenessä Lapin kunnassa nuorisotyöhön oli varattu henkilöresursseja alle yksi henkilötyövuosi. Useimmissa kunnissa nuorisotoimesta vastaavalla henkilöllä oli muitakin kuin nuorisotoimen virkatehtäviä. Nuorisotoimen viranhaltijat hoitavat usein myös liikunnan ja kulttuurin toimialaan kuuluvia tehtäviä. On selvää, että henkilöstöresursseja kaivataan lisää varsinkin niissä kunnissa, joissa yhdistelmäviranhaltija on ainoa nuorisotoimen vakituinen työntekijä.

 

Nuorisotilat

Jokaisessa kunnassa oli vähintään yksi nuorisotila.

Jokaisessa Lapin kunnassa oli vuonna 2015 yksi tai useampi nuorisotila. Yhteensä nuorisotiloja oli 49. Viiden vuoden sisällä tilojen määrä oli säilynyt suurimmassa osassa kuntia ennallaan, mutta joitakin muutoksia oli kuntakohtaisesti tullut. Muutamia nuorisotiloja oli suljettu, kun kävijämäärät olivat vähentyneet, mutta tiloja oli vastaavasti tullut pariin kuntaan lisää. Yhdessä kunnassa oli siirrytty yhteiskäyttötiloihin, jolloin tilakustannukset olivat vähentyneet. Joitakin nuorisotiloja oli viime vuosina remontoitu valtion tuella, mutta remonttia kaipaavia tilojakin vielä oli.

Vaikka nuorisotilojen kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suurta vähenemistä Lapissa kuten ei koko maassakaan, jokaisen tilan sulkeminen on yksittäiselle kunnalle ja erityisesti yksittäiselle nuorelle suuri muutos nuorisotyön palvelujen saatavuudessa. Kun nuorten määrän vähenemisen vuoksi sivukylällä toiminut nuorisotila suljetaan, ei kylässä vielä asuvilla nuorilla useinkaan ole mahdollisuutta käydä kuntakeskuksen nuorisotilalla. Sama tilanne on tietenkin siellä, missä nuorisotilaa ei ole koskaan ollutkaan. Tätä vajetta kunnissa korjattiin muun muassa jalkautumalla kouluihin ja ottamalla käyttöön liikkuvia nuorisotiloja.

 

Kartta 9.6.1. Nuorisotoimen käyttömenojen osuus koko kunnan budjetista Lapin kunnissa vuonna 2014.

Lähde: nuorisotilasot.fi

Kartta 9.6.2.