Nuorisotyön saatavuus

Lapin aluehallintovirasto

Mitä nuorisotyön palveluja kunnassa on saatavilla?

Lapin kunnissa tarjottiin nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Pääkohderyhmänä olivat 13–15-vuotiaat nuoret. Nuorisotyö ei ollut erityisen yleistä uusilla toimintakentillä. Liikkuvien nuorisopalvelujen avulla pyrittiin tavoittamaan kuntakeskusten ulkopuolella asuvia nuoria.

Nuorisolain tavoite on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lapin kuntien nuorisotoimesta vastaavat viranhaltijat pitivät nuorisotyössä ylivoimaisesti tärkeimpänä asiana nuoren kasvun ja hyvinvoinnin tukemista. Tärkeinä asioina pidettiin myös nuorilähtöisyyttä, elämän hallintaan liittyvien taitojen opettamista ja osallisuuden kokemusten tuottamista. Kunnallisen nuorisotyön lähtökohdat olivat siis nuorisolain tavoitteen mukaisia.

Selvästi suurimmassa osassa Lapin kuntia nuorisotyön pääkohderyhmänä olivat 13–15-vuotiaat nuoret. Ainoastaan kolmessa kunnassa pääkohderyhmänä olivat 9–12-vuotiaat ja yhdessä kunnassa 19–24-vuotiaat. Kunnallisen nuorisotyön pääkohderyhmän ulkopuolella olivat selvimmin esi- ja alkuopetusikäiset lapset sekä 25–29-vuotiaat nuoret.

Lapin kuntien nuorisotyöstä vastaavat virkamiehet antoivat kuntansa nuorisotyöstä huomattavasti paremman arvosanan kuin vuonna 2008, jolloin asiaa edellisen kerran kysyttiin. Kaikki virkamiehet pitivät kuntansa nuorisotyön palveluja vähintään hyvinä ja heistä neljä kiitettävinä. Keskiarvoksi tuli 8,1. Vuoden 2008 peruspalvelujen arvioinnissa 12 kuntaa arvioi palvelut hyviksi, kahdeksan tyydyttäviksi ja yksi jopa huonoiksi. Muutos oli samansuuntainen koko maassa.

Nuorisotyön palveluja oli Lapin kunnissa tarjolla monipuolisesti. Vähimmilläänkin kunta tarjosi yhdeksää nuorisotyön eri palvelua. Enimmillään palveluja oli isoimmissa kaupungeissa yli 20. Lapin kuntien nuorisotyön palvelut on koottu kuvioon 9.5.1.

Yli puolessa Lapin kuntia oli saatavilla kaikkia muita nuorisolaissa mainittuja kunnan nuorisotyön palveluja paitsi kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotoimintaa, kulttuurista nuorisotyötä sekä nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tukipalveluja. Nämäkin palvelut lukuun ottamatta kulttuurista nuorisotyötä olivat Lapissa saatavilla useammin kuin koko maassa. Erityisesti monikulttuurista nuorisotyötä oli saatavilla koko maata useammin. 

Kaikissa Lapin kunnissa järjestettiin nuorten tapahtumia ja nuorisotilojen avoimia nuorten iltoja. Liikunnallista nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa järjestettiin Lapissa selvästi useammin kuin koko maassa, kun taas erityisnuorisotyön palveluja ja nuorten ohjaamopalveluja oli saatavilla koko maata harvemmin. Nuorten vaikuttajaryhmä toimi 17 Lapin kunnassa. Uusi kuntalaki velvoittaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallitusta asettamaan nuorisovaltuuston tai vastaavan nuorten vaikuttajaryhmän, joten toiminta tulee laajenemaan kaikkiin kuntiin vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen.

Lapin kunnissa saatavilla olevista palveluista olivat voimakkaimmin viiden vuoden sisällä lisääntyneet koulunuorisotyö ja etsivä nuorisotyö. Tilanne oli sama koko maassa. Myös avoin pienryhmä- tai kerhotoiminta ja nuorten työpajatoiminta olivat lisääntyneet lähes puolessa Lapin kuntia. Harvat nuorisotyön palvelut olivat Lapissa vähentyneet. Eniten oli vähentynyt leiritoiminta, mutta sekin vain viidessä kunnassa. Palvelujen säilymisen edellytyksenä oli luonnollisesti ollut, ettei nuorisotyön budjettia ollut liikaa leikattu. Tässä näkyy, että monessa kunnassa nuorisotyötä arvostetaan. ”Nuorisotyön budjetti on säilynyt kiitettävän hyvänä. Yhteistyökumppanit arvostavat ammattitaitoamme.” Jos resurssit olivat pienentyneet, oli yritetty keksiä vaihtoehtoisia tapoja toimia. ”Toteutuksessa tehdään paljon yhteistyötä järjestöjen kanssa...sinnikkäästi ponnistellaan, että voidaan nuorille/lapsille toteuttaa jotain.”

Koko maassa nuorisotyön kansainvälinen toiminta oli joko vähentynyt tai loppunut kokonaan noin joka viidennessä kunnassa. Kansainvälinen toiminta näyttää koko maassa olleen se nuorisotyön palvelu, josta on karsittu kustannusten säästämiseksi. Lapissa ei näin ole käynyt, sillä vain kaksi kuntaa ilmoitti kansainvälisen nuorisotyön vähentyneen viiden vuoden sisällä. Kolme kuntaa päinvastoin ilmoitti, että kansainvälinen nuorisotyö oli lisääntynyt. Jotain valtakunnalliseen suuntaukseen viittaavaa oli kuitenkin siinä, että vuoden 2008 peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä 11 kuntaa ilmoitti, että sillä on kansainvälistä toimintaa. Nyt näitä kuntia oli yhdeksän.

Sekä Lapissa että koko maassa kunnat tuottivat nuorisotyön palvelut pääasiassa itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Eniten yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Lapin kunnat tekivät nuorten tapahtumien järjestämisessä ja vapaa-ajan harrastustoiminnassa. Ostopalveluja käytettiin harvoin. Yleisimmin ostettiin nuorille järjestettäviä koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia, mutta niitäkin vain neljässä kunnassa. Yhdessä kunnassa nuorisotilatoiminnan organisointi ostettiin 4H-yhdistykseltä.

Nuorisotyön palveluiden kehittämiskohteena ja -haasteena pidettiin kaikkien nuorten huomioimista asuinpaikasta riippumatta. ”…vaatii rahaa ja aikaa, joukkoliikennemahdollisuuksia koulukuljetusten ulkopuolella ei ole eikä kaikkea voi toteuttaa verkossa.” Myös maahanmuuttajanuorten mukanaan tuoma muutos nuorisotyön arjessa nostettiin esiin. Sen nähtiin aiheuttavan tarvetta yhteiselle keskustelulle ja toiminnan uudelleen arvioinnille.

 

Nuorisotyön uudet toimintakentät

Nuorisotyön tavoitteena on mahdollistaa nuorten toiminta siellä missä nuoret liikkuvat, joten nuorisotyötä on viime vuosina lähdetty viemään uusille toimintakentille. On koettu, että perinteinen nuorisotalotoiminta ei tavoita kohderyhmäänsä toivottuun tapaan, joten nuorisotyöntekijät ovat siirtyneet osittain muun muassa kouluihin, liikenneasemille ja kauppakeskuksiin.

Käsillä olevasta raportista on rajattu pois sellaiset tilat tai alueet, joissa kunnallinen nuorisotyö tyypillisesti järjestää ohjattua tai muuten valvottua nuorten vapaa-ajan toimintaa. Näitä ovat esimerkiksi nuorisotilat ja leirikeskukset. Lapissa näiden alueiden lisäksi kunnallinen nuorisotyö oli läsnä useimmin koulujen tiloissa ja kunnan ylläpitämillä liikuntapaikoilla. Tilanne oli sama koko maassa. Yli puolet Lapin kunnista järjesti toimintaa myös koulujen piha-alueilla sekä puistoissa ja muilla piha-alueilla. Lähes yhtä monessa kunnassa nuorisotyö oli läsnä kirjastossa. Neljässä kunnassa nuorisotyö oli läsnä kauppakeskuksissa, mutta liikenneasemilla tai pikaruokapaikoissa ei oltu läsnä yhdessäkään Lapin kunnassa. Kovin yleistä tämä ei ollut koko maassakaan, sillä vain joka kymmenes kunnista kertoi järjestävänsä toimintaa kauppakeskuksissa ja vielä harvempi liikenneasemilla tai pikaruokapaikoissa.

Kuntakeskusten ulkopuolella asuvia nuoria pyrittiin tavoittamaan liikkuvien nuorisopalvelujen avulla. Lapissa erityisesti Meri-Lapin nuorisotyö on aktivoitunut tällä alueella. Kemin Puuhapaku, Keminmaan Kesäboksi ja Tornion Kesäpösö liikkuvat kuntien eri alueilla ja järjestävät toimintaa nuorille.

Nuorisotyö etsii edelleen luovia ratkaisuja toimiakseen nuorten elinpiirien mukaisilla alueilla. Perinteiset tilat ja alueet pitävät tiukasti pintansa uusien tilaratkaisujen joukossa eikä nuorisotyö ole erityisen yleistä uusimmilla toimintakentillä sen paremmin Lapissa kuin muuallakaan Suomessa. Kuviossa 9.5.2. esitetään nuorten elinpiirit, joissa kunnallinen nuorisotyö oli läsnä Lapissa vuonna 2015.

 

Kuvio 9.5.1. Lapin kunnissa saatavilla olevat nuorisotyön palvelut vuonna 2015

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015

Kuvio 9.5.2. Nuorten elinpiirit, joissa kunnallinen nuorisotyö oli läsnä Lapissa vuonna 2015.

Lähde: Aluehallintovirasto, peruspalvelukysely kunnille 2015