Kirjastopalvelujen saatavuus lasten ja nuorten kannalta

Lapin aluehallintovirasto

Miten kirjastopalvelujen saatavuus toteutuu lasten ja nuorten kannalta?

Kirjastopalvelujen keskimääräinen saatavuus Lapissa alle 16-vuotiaille on huonompi kuin koko Suomen väestölle.

Kirjastopalvelun saatavuuteen lasten ja nuorten kannalta vaikuttavat toimipisteverkosto, sitä täydentävät kirjastoautopalvelun tuomat lähipalvelut, aukioloajat ja palvelun ikärajattomuus, joita edellä tarkasteltiin. Erityisesti kirjastoautopalvelun lakkauttaminen heikentää palvelua lapsilta ja nuorilta. Omatoimikirjaston laaja käyttöönotto sisältää lasten ja nuorten palvelujen saatavuuden kannalta riskejä, jotka on otettava huomioon toimintaa suunniteltaessa.

Konkreettinen kirjastopalvelujen käytön este lapsille ja nuorille on pitkä matka, koska heillä on rajoitetut mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä omatoimisesti. Suomessa puolella alle 16-vuotiaista on matkaa lähimpään kirjastoon enintään 2,2 kilometriä (koko väestö: enintään 1,9 kilometriä). Enintään 4,1 kilometrin matkan päässä lähimmästä kirjastosta asuu 75 prosenttia alle 16-vuotiaista (koko väestö: enintään 3,5 kilometriä). Alle 16-vuotiaille kirjastopalvelujen saatavuus on hieman huonompi kuin koko Suomen väestölle. Syynä on oletettavasti se, että kirjastot ovat sijoittuneet keskustoihin ja suurempiin taajamiin.

Lapissa matka kirjastoon on keskimäärin pidempi kuin muualla Suomessa. Koko maakunnan tasolla alle 16-vuotiaille saavutettavuuden mediaani on 3 232−3 948 metriä. (Kartta 10.6.1)

Kunnittain tarkasteltuna alle 16-vuotiaiden mediaanimatka vaihtelee erittäin paljon. Pienimmillään mediaanimatka on 0─2 216 metriä ja pisimillään 5 352─23 831 metriä. Mediaanimatkat kunnittain koko Suomessa on esitetty karttakuvassa 10.6.2.

Pitkistä etäisyyksistä johtuen kirjastoautopalvelut ovat välttämättömiä Lapin lapsille ja nuorille. Arviointia varten Pohjois-Suomen AVI laski kirjastoautopysäkkien koordinaattien mukaan alle 18-vuotiaiden asuinpaikan etäisyyden kirjastoautopysäkeistä kahdessa Lapin kunnassa. Tämän mukaan Rovaniemen alle 18-vuotiaista 75,6 prosenttia asuu enintään kilometrin päässä kirjastoautopysäkistä. Sodankylässä vastaava osuus oli 69,2 prosenttia. Enintään kahden kilometrin päässä kirjastoautopysäkistä asuu Rovaniemellä alle 18-vuotiaista 97,1 prosenttia ja Sodankylässä 96,3 prosenttia. Lisäksi kirjastoautot käyvät kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla, mikä nostaa saavutettavuuden lähes sataan prosenttiin. Sallan kunnassa laskettiin kirjastoautopalvelun saatavuutta 2,5 kilometrin etäisyydellä pääkirjastosta ja kirjastoautopysäkeistä. Karttapohjaisen väestötietojärjestelmän mukaan enintään 2,5 kilometrin etäisyydellä fyysisestä kirjastosta asuu 41 prosenttia ikäluokasta. Kirjastoauton pysäkeistä enintään 2,5 kilometrin etäisyydellä asuu lähes 90 prosenttia nuorista. On kuitenkin muistettava, että lyhytkin matka ilman aikuisen seuraa saattaa olla turvaton ja mahdoton.


Lapsille ja nuorille suunnattu muu toiminta Lapin kirjastossa

Kirjastojen lapsille ja nuorille suuntaama muu palvelutoiminta on etupäässä erilaisten tapahtumien ja opastustuokioiden järjestämistä. Kirjastojen tapahtumatuotanto on vilkastunut viime vuosina. Vuonna 2015 kirjastot järjestivät kaikkiaan 1 238 tapahtumaa, joissa osallistujia oli yli 30 000. Käyttäjäkoulutuksia järjestettiin yli 700 kertaa ja näissä osallistujia oli yli 13 000.

Satutunnit ovat perinteisiä pienille lapsille suunnattuja tapahtumia. Kirjavinkkaustoimintaa järjestetään sekä perusrahoituksella että kehittämishankkeissa. Lapset ja nuoret ovat kirjastojen mediakasvatuksen ja tiedonhankintataitojen opetuksen suuri kohderyhmä ja joissakin kunnissa on luotu pysyvät käytännöt näiden opetusten ja kirjastovierailujen toteuttamiseen. Lapsille suunnattujen tapahtumien, opetusten ja niiden osallistujien määrää ei erikseen tilastoida, vaan luvut sisältyvät kokonaistilastoihin. Arviolta tapahtumista suuri osa on suunnattu lapsille ja nuorille.

Kirjaston tilat tarjoavat myös muille toimijoille mahdollisuuden tavoittaa lapsia ja nuoria. Kaiken kirjastossa järjestetyn tapahtumatuotannon ja toiminnan ei tarvitse olla kirjaston järjestämää. Nuorisotoimen peruspalveluarvioinnissa 2015 selvitettiin kuinka monessa kunnassa järjestetään nuorisolle toimintaa kirjaston tiloissa. Tällaisia kuntia oli Lapissa 10.
 

Onko saatavilla asukasrakennetta ja käyttöä vastaava, uusiutuva aineistokokoelma?

Kirjastojen kirjahankinnoista 38 prosenttia oli lapsille suunnattua. Alle 15-vuotiaat lainasivat kaikista kirjalainoista lähes 43 prosenttia. Lapset lainasivat kirjoja suhteellisesti enemmän kuin heitä varten oli hankittu.

Kirjastojen kirjahankinnoista keskimäärin 38 prosenttia oli lapsille ja nuorille suunnattuja ja lasten- ja nuortenkokoelmien osuus kirjakokoelmista oli 28 prosenttia vuonna 2015. Alle 15-vuotiaat lainasivat kaikista kirjalainoista lähes 43 prosenttia. Kirjastojen väliset erot käyvät ilmi taulukosta 10.6.1. Lapset lainaavat kirjastoista aineistoa suhteellisesti enemmän kuin heitä varten on hankittu ja mikä on heidän osuutensa väestöstä.

Kirjastopalvelujen ydintä lapselle on houkutteleva ja runsas tarjonta. Käyttökokemuksilla on vaikutusta tulevaan käyttöön. Lapsi elää hetkessä, hän ei varaa ja odota, vaan haluaa lukea nyt samaa, mitä kaverikin luki. Kysyttyjä kirjoja tarvitaan useita hyväkuntoisia kappaleita. Hankintojen tulee olla lasten tarpeiden mukaisia ja hankintamäärien sellaisia, että nopealla lapsen tarpeeseen vastaamisella kyetään vaikuttamaan lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen. Lapsi myös vaikuttuu kirjaston henkilökunnan paneutumisesta hänen asiaansa. Kirjastohenkilöstön persoonallinen palveluote on lapsille ja nuorille tärkeä ja kirjastossa käymiseen ja lukuintoon vaikuttava. Kirjastot ovat pyrkineet lisäämään hakeutuvaa toimintaa, esimerkiksi kirjavinkkausta kouluilla.

Lastenkirjojen lainaus on monissa kunnissa lisääntynyt yleistrendistä poikkeavasti. Kirjastot ja koulut yhteistyössä ovat toteuttaneet Lukuinto-hankkeita ja myös opetussuunnitelman uudistamisessa on tehty yhteistyötä. Lasten lukemiseen on kiinnitetty useissa tutkimuksissa huomiota ja monet tahot ovat valmiita yhteistyöhön kirjastojen kanssa.

Lapset käyttävät heitä varten kirjastoon hankittuja aineistoja ahkerasti. Kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla onko lasten määrä, lainausten määrä ja lapsille hankitun uuden aineiston määrä tasapainossa, oikeassa suhteessa toisiinsa. Kirjastot panostavat kiitettävästi lapsille hankittavaan aineistoon. Kokoelmia on lapsille hankittu selvästi enemmän kuin lasten osuus koko väestöstä on.

Toinen tapa arvioida kirjaston kokoelmien ja uutuuksien määrän riittävyyttä on tarkastella, kuinka paljon kokoelmia ja hankintoja on yhtä lasta kohden. Kansainvälinen suositus kehottaa hankkimaan vähintään yhden kirjan vuodessa alle 15-vuotiasta kohden vuosittain. Lapissa tavoitteen saavutti 10 kirjastoa vuonna 2015. Koko maassa hankittiin 0,7 uutta teosta yhtä lasta kohden.

Taulukko 10.6.1. Kirjastojen kirjahankinnat lapsille ja nuorille Lapissa vuonna 2015

Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilasto ja Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne

Kartta 10.6.1. Kirjastoverkko ja kirjastojen saatavuus alle 16-vuotiaille (mediaani) maakunnittain vuonna 2015

Lähde: Jaani Lahtinen, Gispositio Oy

Kartta 10.6.2. Kirjastoverkko ja kirjastojen saatavuus alle 16-vuotiaille (mediaani) kunnittain vuonna 2015

Lähde: Jaani Lahtinen, Gispositio Oy