Hälytyspalvelujen saatavuus

Lapin aluehallintovirasto

Onko pelastustoimen hälytyspalvelujen saatavuudessa tapahtunut muutosta?

Pelastustoimen hälytyspalvelujen kehittymistä ei muuttuneiden suunnitteluperusteiden ja tilastointitapojen vuoksi voida arvioida. Toimintavalmiusajalle asetetut valtakunnalliset tavoitteet täyttyivät Lapin pelastuslaitoksen osalta. (Taulukko 13.6.1.)

Lapissa palokunta saapuu onnettomuuspaikalle riittävän nopeasti.

Lapin pelastuslaitoksen toimintavalmiusajat kasvoivat I ja II riskialueilla.

Pelastustoiminnan toimintavalmius suunnitellaan keskeisiltä osin jakamalla alue maantieteellisiin neliökilometrin kokoisiin ruutuihin. Kullekin ruudulle määräytyy sille arvioidun onnettomuusriskin perusteella tietty riskiluokka. Riskiluokan määräytymiseen vaikuttavat käytännössä alueen rakennettu kerrosala ja asukasmäärä sekä alueella tapahtuneiden, arvioinnissa huomioitavien onnettomuuksien määrä. Riskiluokkia on edellisen ohjeen tavoin neljä, joista kullekin on asetettu toimintavalmiusaikaan liittyvät tavoitteet. I-riskiluokassa, jossa onnettomuuksien todennäköisyyden on arvioitu olevan suurin, tulee pelastuslaitoksen pyrkiä saavuttamaan onnettomuuskohde ensimmäisellä pelastusyksiöllä kuuden minuutin kuluessa saamastaan hälytyksestä. II- riskiluokassa tavoitteena on 10 minuuttia ja III- riskiluokassa 20 minuuttia. IV- riskiluokalle toimintavalmiusaikatavoitetta ei ensimmäisen yksikön osalta ole erikseen määritelty. Toimintavalmiusohjeen uudistamisen yhteydessä riskiruudut muuttuivat, mutta ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaikatavoitteet säilyivät samana.

Uudistunut ohje tarkastelee toimintavalmiutta aikaisempaa enemmän siitä näkökulmasta, missä ajassa avun tarvitsija saa apua. Tämän vuoksi toimintavalmiustavoitteita on asetettu myös muun muassa tehokkaan pelastustoiminnan alkamiselle onnettomuuskohteessa. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa ensimmäisen pelastusyksikön vastaanottaessa hälytyksen ja päättyy, kun johtajasta ja vähintään kolmesta henkilöstä koostuva pelastusryhmä on saapunut onnettomuuskohteeseen, toteuttanut tarvittavat ensitoimenpiteet ja aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tavoite on I-riskiluokassa 11 minuuttia, II-riskiluokassa 14 minuuttia ja III-riskiluokassa 22 minuuttia. Riskiluokassa IV vähimmäistavoitetta ei ole, mutta jos kyseisessä ruudussa ei kyetä aloittamaan pelastustoimintaa alle 40 minuutissa, tulee kyseisellä alueella kiinnittää erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Pelastustoimen nopea avun tuottamisen vähimmäistavoitteena on, että sekä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika että viimeksi mainittu pelastustoiminnan toimintavalmiusaika toteutuu vähintään 50 % tehtävistä.

Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu toimintavalmiusajan lisäksi henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista sekä johtamisen organisoinnista. Toimintavalmiuden tarkastelu tulisi siten ulottaa kaikkiin niihin osatekijöihin, joiden kautta muodostuu pelastustoimen kyky tuottaa nopeaa apua. Erityisesti arvioitavaksi tulisi ottaa pelastustoiminnan johtamisvalmius ja käytettävissä olevat henkilöstövoimavarat. Kun voimavaroja suhteutetaan alueen asukaslukuun sekä hälytystehtävien määrään on pelastuslaitoksilla käytettävissään hyvin erilaiset määrät pelastustoimintaan osallistuvaa henkilöstöä. Tämän seurauksena pelastustehtävistä aiheutuva kuormitus vaihtelee alueittain. Pelastuslaitoksesta ja asemapaikasta riippuen pelastustehtävät voivat myös työllistää joko vakituista tai sivutoimista henkilöstöä. Pelastustoiminnan voimavarojen ja toimintakyvyn kokonaisuuden arviointi ja vertailu pelastuslaitosten kesken on tehtävien suuresta määrästä ja pelastustoiminnan erilaisista järjestämistavoista johtuen vaikeaa.

Taulukko 13.6.1. Pelastustoimen nopean avun saanti

Lähde: PRONTO