Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Lapin aluehallintovirasto

Mitä muutoksia perusopetuksen alueellisessa saavutettavuudessa on tapahtunut viime vuosina?

Alaluokkalaisten perusopetuksen saavutettavuus heikkeni jonkin verran edellisistä vuosista. Yläluokkien saavutettavuus parani. Kuntien väliset erot olivat edelleen suuria.

Vuonna 2015 Lapissa keskimäärin 86 prosenttia 1–6 luokkalaisista ja 74 prosenttia 7–9 luokkalaisista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Vuonna 2011 vastaavat osuudet olivat 87 ja 72 ja vuonna 2013 86 ja 73 prosenttia. Perusopetuksen saavutettavuuden palvelutavoitteena pidettyä saavutettavuuden säilymisestä edellisvuosien tasolla tai saavutettavuuden parantumisesta ei Lapissa ihan saavutettu alakoulujen osalta, sillä alaluokilla keskimääräinen saavutettavuus  heikkeni 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2011 ja 0,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Yläkoulujen osalta tavoite toteutui, kun yläluokkien keskimääräinen saavutettavuus parani kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2011 ja 1,2 prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Valtakunnallisesti palvelutavoitetta ei saavutettu, ja sekä ala- että yläkoulujen keskimääräinen saavutettavuus heikkeni.

Perusopetuksen saavutettavuus on kaikkiaankin Lapissa selvästi heikompi kuin Manner-Suomessa, ja ero oli vuonna 2015 alaluokilla lähes kuusi prosenttiyksikköä ja yläluokilla lähes neljä ja puoli prosenttiyksikköä. Manner-Suomen keskimääräiset saavutettavuusarvot olivat 91 ja 79 prosenttia.

Alakoulujen määrä on vähentynyt vuosittain niin Lapissa kuin koko maassakin ja kouluverkon harveneminen on alkanut näkyä saavutettavuusarvoissa. Vuosiluokkien 7–9 opetusta antavien koulujen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakiona yhtenäiskoulujen lisääntymisen myötä, joten Lapissa ei yläkoulujen saavutettavuudessa ole vielä tapahtunut heikennystä.

Vuoden 2015 Manner-Suomen perusopetuksen keskimääräiseen saavutettavuuteen (91,4 % alakoulut ja 78,7 % yläkoulut) päästiin Lapissa kolmessa kunnassa, Kemissä, Rovaniemellä ja Keminmaassa molempien kouluasteiden osalta. Lapin keskimääräiseen saavutettavuuteen (85,5 % alakoulut ja 74,3 % yläkoulut) ylsivät alakoulujen osalta myös Tornio ja yläkoulujen osalta  Kemijärvi ja Pelkosenniemi. (Taulukko 3.10.1.)

Kuntien ja seutukuntien väliset erot perusopetuksen saavutettavuudessa ovat edelleen suuria. Mitä pienempinä aluekokonaisuuksina saavutettavuutta tarkastellaan, sitä selvemmin alueet eroavat toisistaan ja sitä enemmän saavutettavuus poikkeaa keskiarvosta.

Heikoin saavutettavuus 7–12-vuotiaiden ikäryhmässä oli yhä Itä-Lapin seutukunnassa ja 13–15-vuotiaiden ikäryhmässä Tunturi-Lapin seutukunnassa. Kolmessa kunnassa (Kemi, Rovaniemi ja Keminmaa) saavutettavuus pysyi 7–12-vuotiaiden ikäryhmässä yli 90 prosentissa.  Nämä ovat Lapin tiheimmin asuttuja kuntia. Edellisessä vuoden 2013 arvioinnissa myös Tornio ylsi tähän ryhmään. Heikoin saavutettavuus alaluokkien oppilailla oli edelleen Savukoskella ja Posiolla, joissa vain alle puolet alakoulun oppilaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä peruskoulusta. Kaikkiaan 14 kunnassa alakoululaisten perusopetuksen saavutettavuus heikkeni ainakin jonkin verran vuodesta 2013, eniten Pelkosenniemellä ja Sallassa. Tilanne parani lähinnä Utsjoella. (Taulukko 3.10.1. ja Kartta 3.10.1.)

Myös 13–15-vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus heikkeni monessa kunnassa useita prosenttiyksiköitä edellisestä vuoden 2013 arvioinnista, vaikka keskimäärin Lapin tilanne parani.

Ikäryhmässä 13–15-vuotiaat yli 90 prosentin saavutettavuuteen yllettiin edelleen vain Kemissä. Myös Rovaniemellä ja Keminmaassa saavutettavuus ylitti Manner-Suomen keskiarvon. Heikoin saavutettavuus oli Simossa ja Kolarissa, joissa vain alle kolmasosa yläkouluikäisistä asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä peruskoulusta. Saavutettavuus oli heikentynyt eniten edellisestä vuoden 2013 arvioinnista Ranualla. Eniten tilanne oli parantunut Pelkosenniemellä, Enontekiöllä ja Muoniossa. (Taulukko 3.10.1., Kartta 3.10.2. )

Kuntaryhmittäisessä tarkastelussa näkyy väestön ja asutuksen keskittymisen vaikutus saavutettavuuteen. Maaseutumaisissa kunnissa perusopetuksen saavutettavuus on heikoin, ja Lapissa vielä heikompi kuin Manner-Suomessa. Eroa oli alakoulujen osalta lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Ylakoulujen osalta perusopetus tavoittaa maaseutumaisten kuntien oppilaat lähes yhtä hyvin sekä Lapissa että Manner-Suomessa. (Taulukko 3.10.2.)

Taulukko 3.10.1. Viiden kilometrin etäisyydellä koulusta asuvien peruskouluikäisten osuus kunnittain ja seutukunnittain Lapissa vuosina 2011, 2013 ja 2015

Lähde: Lapin aluehallintovirasto

Kartta 3.10.1. 7–12-vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Lapissa vuonna 2015

Lähde: Lapin aluehallintovirasto

Kartta 3.10.2. 13–15-vuotiaiden perusopetuksen saavutettavuus Lapissa vuonna 2015

Lähde: Lapin aluehallintovirasto

Taulukko 3.10.2. Perusopetuksen saavutettavuus (%) kuntaryhmittäin Lapissa ja Manner-Suomessa vuonna 2015

Lähde: Lapin aluehallintovirasto