Kirjastopalvelujen saatavuus

Lapin aluehallintovirasto

Millaisia muutoksia kirjastopalvelujen saatavuudessa ja palveluverkossa on tapahtunut?

Kirjastopalvelujen saatavuus ja palveluverkko on muuttunut Lapissa vain vähän vuoden 2007 jälkeen.

Kirjastopalvelujen saatavuuteen vaikuttavat fyysisten toimipisteiden (pääkirjastot, lähikirjastot) määrä, kirjastoautopalvelut pysäkkiverkostoineen sekä tarjolla olevat käyttömahdollisuudet eli aukioloajat.

Fyysinen kirjastopalveluverkko on Lapissa muuttunut vuodesta 2007 vuoteen 2015 hyvin vähän. Vain Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa lähikirjastoja on lakkautettu.

Lapissa kirjastoautopalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille sekä maaseudulla että kaupungeissa, sillä myös kaupungeissa matka kiinteään kirjastoon saattaa olla liian vaikeakulkuinen ja turvaton. Jos kirjastoautopalvelu lakkaa mutta koulu jää, on korvaavien kirjastopalvelujen järjestäminen jäljelle jäävälle koululle ja asiakaskunnalle vaikeaa. Siksi kirjastoautopalvelujen lakkauttaminen heikentää yleensä aina palvelujen saatavuutta niiltä, joille itsenäinen asiointi kaus on hankalaa tai turvatonta eli esimerkiksi lapsilta ja nuorilta.

Lapissa kirjastoautopysäkkejä oli 17 kunnassa, joten neljässä kunnassa palvelua ei ollut. Pysäkkien määrä vuodesta 2007 vuoteen 2015 on vähentynyt reilulla viidenneksellä ja pysäkkejä oli jäljellä 1 286 vuoden 2015 lopussa. Pysäkkejä on karsittu mm. koulujen lakkautusten ja muuttoliikkeen myötä. Ajanjakson aikana Kemistä on loppunut kirjastoautotoiminta kokonaan ja Keminmaa valmistelee lakkautusta. Lakkautusten syynä ovat taloudelliset säästöt. Autojen määrä on vähentynyt kahdella ja vuoden 2015 lopussa kirjastoautoja oli Lapissa 13.

Kirjastoautoista lainaan otettujen aineistojen osuus kokonaislainauksesta on pysynyt vuoden 2008 tasolla, jolloin autojen lainat tilastoitiin ensimmäisen kerran. Lapissa autoista lainataan keskimäärin lähes 15 prosenttia kaikesta lainauksesta, mutta yksittäisten kuntien kohdalla osuus voi olla lähes 40 prosenttia.  Lasten lainojen osuutta kirjastoautojen kokonaislainauksesta ei tilastoida kansalliseen tilastoon, mutta yksittäisten selvitysten mukaan auton lainoista lähes 80 % on voinut olla lasten lainaamia.

Yhteistyössä palveluja tuottavien kirjastojen osuus ei ole muuttunut vuoden 2007 jälkeen. Lapin kirjasto -kimppaan kuulumattomia kirjastoja olivat edelleen vuonna 2015 Kemi, Keminmaa, Posio, Ranua, Simo ja Tervola. Koko maakunnan yhteinen kimppa toteutunee vuonna 2017.


Mikä on kiinteän kirjastoverkoston saatavuus?

Kiinteän kirjastoverkon saavutettavuus on Lapissa heikko. Kirjastoautopalvelut ovat välttämättömiä kohtuullisen saavutettavuuden takaamiseksi erityisesti lapsille ja nuorille. Omatoimipalvelut ovat parantaneet saavutettavuutta.

Yleisten kirjastojen saatavuus ei kaikille ja kaikkialla ole sama vaan vaihtelee kohderyhmittäin ja alueittain. Puolet suomalaisista asuu enintään 1,9 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Suomalaisista 75 prosenttia asuu enintään 3,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä yleisestä kirjastosta. Lapissa etäisyydet ovat pidemmät. Saatavuutta alle 16-vuotiaiden lasten kannalta tarkastellaan erikseen luvussa 10.6.

Kirjastojen aukiolosaatavuus muodostuu tavallisista aukiolotunneista (kirjasto avoinna, henkilökunta palvelemassa asiakkaita) sekä  omatoimiaukioloajasta (kirjasto avoinna, henkilökuntaa ei paikalla).

Tavalliset aukiolotunnit ovat vähentyneet Lapissa vuodesta 2007 vuoteen 2015 yhdeksän prosenttia. Kehitys on hyvin vaihtelevaa, sillä neljässä kunnassa aukioloajat ovat lisääntyneet. Eniten aukioloajat ovat supistuneet lähikirjastojen lakkauttamisen ja kuntien säästötoimien seurauksena. Vuoden 2015 tilastotietojen mukaan, kun omatoimiaukioloajat lasketaan mukaan, aukioloajat ovat kaiken kaikkiaan lisääntyneet 11 prosenttia.

Jo kuudessa Lapin kunnassa kirjasto tarjoaa omatoimiaikaa, jota tarjoamalla pyritään sekä parantamaan saatavuutta että estämään sen heikentyminen. Omatoimikirjastossa asiakkaat voivat asioida kirjaston ollessa kiinni. Sisään pääsee tunnistautumalla. Omatoimikirjastoja alettiin perustaa laajemmin 2010-luvun alkupuolella ja itsepalveluaukioloa tilastoitiin ensimmäisen kerran 2014.  Vuonna 2015 kirjastot tarjosivat Lapissa omatoimiaikaa 13 505 tuntia.

Aluehallintovirastot tekivät omatoimikirjastoja koskevan selvityksen vuonna 2014. Silloin omatoimikirjastoja oli olemassa 22 kunnassa, joista Lapissa viisi. Tämän jälkeen Lappiin on perustettu yksi omatoimikirjasto lisää ja useita on suunnitteilla. Aluehallintovirastot ovat  rahoittaneet useita omatoimipalvelujen kehittämishankkeita.

Lasten ja nuorten palvelujen kannalta omatoimikirjastot ovat pääosin saatavuutta parantava ratkaisu, jos omatoimipalvelu tulee perinteisen palvelun rinnalle. Jos taas omatoimiratkaisulla korvataan perinteistä aukioloa, toteutus voi heikentää saatavuutta. Lapset tarvitsevat aikuisia enemmän henkilökunnan apua. Kirjastoon sisälle pääseminen ei takaa lapselle palvelun saatavuutta. Vanhempiensa tai esimerkiksi luokan kanssa asioivalle lapselle saatavuus voi parantua. Nuorelle, joka haluaisi asioida kirjastossa itsenäisesti, omatoimikirjasto voi olla saavuttamattomissa, koska joissakin kunnissa omatoimipalvelujen käytölle on asetettu ikäraja.

Omatoimikirjastoista vain osa on avoinna kenelle tahansa halukkaalle. Ikärajoituksia omatoimikirjaston käyttöön on asetettu joissakin kunnissa mm. ilkivallan ja häiriköinnin pelossa.