Kulttuuripalvelujen taloudelliset resurssit

Lapin aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunta käyttää varoja kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Lapin kuntien käyttötalouden kustannuksista yleisen kulttuuritoiminnan osuus on valtakunnallista tasoa matalampi. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta.

 

Kulttuuritoiminnan kustannukset

Valtio rahoittaa kuntien kulttuuritoimintaa sekä valtiovarainministeriön että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloilla siten kuin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa (1704/2009) säädetään. Valtion osuus kunnan yleiseen kulttuuritoimintaan ohjautuu valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetin kautta.

Valtakunnallisesti kuntien kustannustietoja kootaan Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoon. Kuntien erilaiset käytännöt kustannuksien kirjaamisessa tuottavat osin puutteellista tietoa. Tilastojen vertailtavuuden ongelmana on myös se, että kulttuuripalveluja järjestetään hyvin eri tavoin ja kulttuurin kustannuksia kirjataan eri kustannusluokkiin. Näin ollen tiedot eivät anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta: korkeat kustannukset eivät suoraan merkitse hyvää palvelutasoa tai toisaalta huonoa taloudenpitoa. Kuntien erot vaikuttavat kulttuuritoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin: esimerkiksi kaksikielisyys lisää palvelujen tarvetta ja siten kustannuksia.

Kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni: yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista vuonna 2014 oli koko maassa 0,32 prosenttia ja Lapissa 0,21 prosenttia. Osuus on laskenut vuodesta 2006 lähtien sekä valtakunnallisesti että Lapissa. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista on laskenut valtakunnallisesti mutta noussut Lapissa vuodesta 2006 vuoteen 2014. Lapissa museoiden, teattereiden ja orkestereiden osuus kuntien käyttötalouden käyttökustannuksista oli vuonna 2014 valtakunnallista keskiarvoa korkeampi, 0,77 % (Taulukko 7.8.1.).

Tämän raportin aineistona käytettävään Tilastokeskuksen yleisen kulttuuritoiminnan luokkaan kuuluvat ”muu kunnan järjestämä kulttuuritoiminta, jonka tarkoituksena on kulttuuriharrastusten ja -palvelujen tarjonta ja tukeminen”. Siihen sisältyvät myös ”yleiseen kulttuuritoimeen luettavan henkilöstön palkkauksesta ym. aiheutuvat menot ja tulot sekä kulttuurikeskusten toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot”. Lisäksi luokka sisältää ”kaikki kulttuuritoimen ja muiden hallintokuntien kulttuuritapahtumille sekä kulttuuritoiminnalle myönnetyt avustukset lukuun ottamatta museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan avustuksia”, joiden kustannukset on kirjattu omiin tehtäväluokkiinsa.

Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset vaihtelivat valtakunnallisesti vuonna 2012 välillä 0–196 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Nettokustannusten vaihteluväli kasvoi myös Lapissa, jossa vaihteluväli oli 4–40 euroa/asukas vuonna 2012 ja 1–39 euroa/asukas vuonna 2014. Vaihteluväli oli kasvanut sekä valtakunnallisesti että Lapissa. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Vuonna 2012 yli puolet suomalaisista asui kunnassa, jossa yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat 16 euroa tai yli/asukas. Lapissa näissä kunnissa asui huomattavasti vähemmän asukkaita (16 %) Vuonna 2014 korkeimpien nettokustannusten kunnissa asuvien osuus oli laskenut valtakunnallisesti mutta kasvanut Lapissa 22 prosenttiin. (Taulukko 7.8.2.)

Valtakunnallisesti tarkasteltuna yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten keskiarvo koko Suomessa on pysytellyt vuodesta 2006 lähtien noin 20 eurossa. Vuonna 2014 keskiarvo oli 21 euroa/asukas. Lapissa keskiarvo (12 euroa/asukas) oli valtakunnallista matalampi. Lapissa keskiarvo on pysynyt samana vuodesta 2011 lähtien. (Taulukko 7.8.3.)

Yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi Tilastokeskuksen Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoissa eritellään kunnan järjestämä museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta sekä musiikkitoiminta, vastaavan toiminnan tukeminen sekä kunnan alojen toimintaan myöntämät avustukset yhteisöille, yhdistyksille ja yksittäisille taiteilijoille. Näyttelytoimintaan luetaan taidenäyttelyt sekä yleisemmin kulttuurialaan kuuluvat näyttelyt. Musiikkitoiminta sisältää mm. orkesteri- ja bänditoiminnan, oopperatoiminnan, kuorot sekä esitysten järjestämisen.

Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja musiikkitoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset vuosina 2009 ja 2014 olivat sekä valtakunnallisesti että Lapissa korkeimpia pääosin asukasluvultaan suurimmissa kunnissa, joissa toimi lukuisia valtionosuutta saavia taide- ja kulttuurilaitoksia. Yhteenlasketut yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden nettokustannukset vaihtelivat valtakunnallisesti vuonna 2009 välillä -13–165 euroa/asukas ja vuonna 2014 välillä 0–207 euroa/asukas. Lapissa vaihteluväli oli 2–122 euroa/asukas vuonna 2009 ja 2–159 euroa/asukas vuonna 2014. Nämä luvut sisältävät myös kunnat, joista tieto puuttuu tai on pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä. Erot ääripäiden välillä ovat kasvaneet sekä valtakunnallisesti että Lapissa. Vuonna 2014 yhteenlasketut asukaskohtaiset nettokustannukset olivat vuoteen 2009 verrattuna hieman nousseet Lapissa. (Kartta 7.8.1. ja kartta 7.8.2.)

 

Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetyt avustukset

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan ensisijaisesti lapsille (0–11-vuotiaat) ja nuorille (12–18-vuotiaat) kohdennettua kulttuuritoimintaa. Kyselyssä kartoitettiin kunnilta lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia yleisessä kulttuuritoiminnassa. Tieto jäi puutteelliseksi, sillä lähes 55 % Lapin kunnista lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnettyjä avustuksia ei ollut mahdollista erottaa kaikista kunnan myöntämistä avustuksista. Ilmoitettujen avustusten kokonaissumma vaihteli tuhansista kymmeniin tuhansiin.

Taulukko 7.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden käyttökustannusten osuus Lapissa ja koko maassa vuosina 2006–2014

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Taulukko 7.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset Lapissa ja koko maassa vuosina 2012 ja 2014

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Taulukko 7.8.3. Yleisen kulttuuritoiminnan asukaskohtaiset nettokustannukset Lapissa ja koko maassa keskimäärin vuosina 2005–2014

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Kartta 7.8.1. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset Lapin kunnissa vuonna 2009

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.

Kartta 7.8.2. Yleisen kulttuuritoiminnan, museo- ja näyttelytoiminnan, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminnan sekä musiikkitoiminnan yhteenlasketut nettokustannukset Lapin kunnissa vuonna 2014

Lähde: Tilastokeskus. Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilasto.