Tiivistelmä

Lapin aluehallintovirasto

Kuntien kulttuuripalvelujen tuottaminen sekä taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tiivistelmä

Peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi koski kuntien kulttuuripalvelujen osalta palvelujen tuottamista sekä taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa Lapin aluehallintoviraston (AVI) alueella. Arvioinnissa painotettiin pääministeri Juha Sipilän hallituksen taiteen ja kulttuurin toimialaa koskevaa kärkihanketta. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastoa sekä Manner-Suomen kuntien kulttuurivastaaville tehtyä kyselyä.

Hallituksen taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta edistävä kärkihanke kohdistuu lasten taide- ja kulttuuriharrastusten saavutettavuuteen sekä taidetta ja kulttuuria hyödyntävien hyvinvointipalvelujen lisäämiseen. Lasten näkemysten huomioon ottaminen kulttuuritoimintaa suunniteltaessa on olennainen osa palvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta. Enemmistöllä Lapin kunnista oli käytössään järjestelmä lasten ja/tai nuorten kuulemiseksi suunniteltaessa kunnan kulttuuritoimintaa. Vaikuttamismahdollisuudet eivät kuitenkaan ole aina riittävän laajoja tai monipuolisia, sillä vain pieni osa lapsista ja nuorista on tutkimusten mukaan kiinnostunut osallistumaan virallisten rakenteiden kautta eivätkä ne huomioi erityisryhmiä.

Lasten ja nuorten luovuutta pyritään vahvistamaan tarjoamalla oppilaille mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Valtaosassa Lapin kunnista koulut tarjosivat taide- ja kulttuurialan toimijoille tiloja järjestää lapsille ja nuorille toimintaa iltapäivisin. Toimintamallit olivat kunnittain vertailtuna kirjavia ja osin jäsentymättömiä.

Kuntien kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan edistää parantamalla sähköisiä saavutettavia palveluja. Digiteknologiaa hyödyntävien, verkon välityksellä toteutettavien toimintamuotojen kuten etäyhteyksien tarjonta oli vähäistä – noin 36 prosenttia Lapin vastaajakunnista oli ottanut käyttöönsä tai kokeillut niitä.

Yleisen kulttuuritoiminnan osuus kuntien taloudesta on pieni. Yleisen kulttuuritoiminnan osuus oli Lapin kuntien käyttötalouden kustannuksista valtakunnallista tasoa matalampi. Tilastointi ei anna kokonaiskuvaa kuntien kulttuuritoiminnan laajuudesta tai toiminnallisesta tehokkuudesta, sillä palvelujen järjestämistavat ovat kunnissa erilaisia.

Kaikissa kunnissa ei ole kulttuurijohtajaa, yli puolessa Lapin kunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Yli 80 prosentilla Lapin kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto – kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli noin neljäsosalla.

Kulttuuripalveluilla on yhä kasvava merkitys hyvinvoinnin edistäjänä. Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihteli Lapissa. Kahdessa Lapin vastaajakunnassa oli luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten ja yhdessä kunnassa käytännöt olivat vakiintuneita. Noin 90 % vastaajakunnista taide ja kulttuuri oli mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa muiden osioiden yhteydessä.