Kulttuuritoiminnan henkilöstöresurssit

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka paljon kunnalla on käytettävissään henkilöstöresursseja yleisen kulttuuritoiminnan järjestämiseen?

Kaikissa Lounais-Suomen kunnissa ei ole kulttuuritoimintaa koordinoivaa ja johtavaa henkilöä. Noin 54 prosentissa vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi.

Henkilöstömääriin kuntien kulttuuritoiminnassa ja -palveluissa vaikuttaa merkittävästi palvelujen järjestämisen tapa. Kunnat eroavat toisistaan siinä, miten vastuu yleisestä kulttuuritoiminnasta on järjestetty kunnan sisällä ja onko palvelutuotantoa ulkoistettu yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoille. Myös kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntien kulttuurialan henkilöstöön. Vuonna 2014 yli puolessa Manner-Suomen (55 %) mutta alle puolessa Lounais-Suomen (46 %) vastaajakuntia yleiseen kulttuuritoimintaa kohdistui yksi henkilötyövuosi tai enemmän (Taulukko 10.9.1.). Vastaavasti 45 prosentissa Manner-Suomen ja 54 prosentissa Lounais-Suomen vastaajakunnista yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistui alle yksi henkilötyövuosi. Muutamassa kunnassa arvioitu henkilötyövuosien määrä oli 0 (sisältyy taulukossa alle 0,2 htv -luokkaan). Vuonna 2014 henkilötyövuosien lukumäärä oli sekä Manner-Suomen että Lounais-Suomen alueella korkein asukasluvultaan suurimmissa kunnissa. Vastaajakuntien henkilötyövuosien keskiarvo oli Manner-Suomessa 2,3 henkilötyövuotta ja Lounais-Suomessa 1,7 henkilötyövuotta vuonna 2014. Lounais-Suomen keskiarvoa nostavat etenkin Porin ja Turun keskiarvoa huomattavasti korkeampien henkilötyövuosien määrä.

Kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vaihtelivat huomattavasti. Päätoimisten, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskentelevien lukumäärä oli suurin asukasluvultaan suurimmissa vastaajakunnissa. Noin 51 prosentissa vastanneista Manner-Suomen kunnista ja 42 prosentissa Lounais-Suomen kunnista työskenteli päätoimisessa, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yksi tai useampi henkilöä (Taulukko 10.9.2.). Vastaavasti liki 50 % Manner-Suomen kunnista ja 58 % Lounais-Suomen vastaajakunnista ei työskennellyt yhtäkään päätoimista henkilöä. Noin 65 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 69 prosenttia Lounais-Suomen kunnista työllisti osa-aikaisesti (tietyllä prosenttimäärällä), toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa yhden tai useamman henkilön. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli yksi tai useampi henkilö joka kolmannessa Manner-Suomen vastaajakunnassa ja noin 31 prosentissa Lounais-Suomen vastaajakunnista. Noin 35 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja 27 prosenttia Lounais-Suomen vastaajakunnista tarjosi työtä lisäksi yhdelle tai useammalle muulle työntekijälle kuten työllistetylle, siviilipalvelusmiehelle tai harjoittelijalle.

Vastanneissa Lounais-Suomen kunnissa kulttuurista vastaavan johtajan tai muun vastuuhenkilön nimeke oli useimmiten kirjastoalan nimike (kuten kirjastonjohtaja, kirjastotoimenjohtaja tai kirjaston ja muun alan yhdistelmänimikkeet) (35 % kunnista). Yleisiä olivat myös kulttuurijohtajan tai kulttuuripäällikön nimeke (23 % kunnista) tai kulttuurisihteerin tai kulttuurisihteerin ja muun alan yhdistelmänimike (23 % kunnista). Yli kymmenesosassa kunnista kulttuurista vastasi vapaa-aikajohtaja, -päällikkö tai -sihteeri (12 % kunnista). Sivistysjohtajan nimikkeellä toimi 8 prosenttia kulttuurista vastaavia johtajia. Pelkästään kulttuuriin liittyviä nimikkeitä käytettiin noin 42 prosentissa vastanneista kunnista.

 

Mikä on henkilöstön koulutus ja miten osaamista pidetään yllä?

Yli 70 prosentilla Lounais-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoimen johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista tai muista vastuuhenkilöistä noin 30 prosentilla.

Kunnilta tiedusteltiin yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutusta (Taulukko 10.9.3.). Kulttuurialan ylempi korkeakoulututkinto oli yleisen kulttuuritoiminnan johtajista Manner-Suomessa 22 prosentilla ja Lounais-Suomessa noin 31 prosentilla. ”Kulttuurialaa” ei määritelty kysymyksessä. Yleisin tutkinto Lounais-Suomessa oli kulttuurialan lisäksi kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto (31 %). Koko Manner-Suomessa yleisin koulutus oli muu kuin kulttuuri- tai kirjastoalan ylempi korkeakoulututkinto. Yli 73 prosentilla Lounais-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoimen johtajalla tai muulla vastuuhenkilöllä oli ylempi korkeakoulututkinto. Osuus on hieman korkeampi verrattuna koko Manner-Suomeen (66 %). Noin 12 prosentissa Lounais-Suomen kunnista yleisen kulttuuritoiminnan johtajilla oli alempi korkeakoulututkinto, kuten sosionomin tai nuorisotyön tutkinto. Muun kuin ylemmän tai alemman korkeakoulutuksen osuus oli Lounais-Suomessa (4 %) pienempi verrattuna koko Manner-Suomeen (15 %).

Kaikissa Lounais-Suomen kunnissa, joissa yleisestä kulttuuritoiminnasta vastasi päätoiminen henkilö (14 kuntaa), henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen. Yleisen kulttuuritoiminnan henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen tavallisimmin noin 3–5 päivää vuodessa (27 % kunnista). Vastaajien joukossa oli sekä kaupunkimaisia, taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Noin 19 prosentissa kunnista henkilöstö osallistui koulutukseen 1–2 päivää vuodessa. Nämä kunnat olivat sekä taajaan asuttuja että maaseutumaisia kuntia. Yhdessä vastaajakunnassa henkilöstö osallistui osaamista ylläpitävään koulutukseen 6–10 päivää vuodessa ja yhdessä kunnassa 11 päivää tai enemmän. Näistä molemmat olivat kaupunkimaisia kuntia. Kysymystä ei ollut rajattu eksplisiittisesti kulttuurialaan liittyvään koulutukseen.

Kuntien resurssit henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen vaihtelevat kunnissa. Osassa kuntia henkilöstöä kannustettiin osallistumaan kulttuurialan kursseille ja täydennyskoulutukseen. Toisissa kunnissa koulutus rajoittui kunnan omaan hallintoon liittyvään koulutukseen. Osaamisen edistäminen oli usein myös henkilöstön omaehtoisen opiskelun ja tiedonhaun varassa. Verkostoitumista lähikuntien, seudullisten sekä kansallisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä.

Vuosina 2012–2013 kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeeseen (KUULTO) osallistuneet kuntien toimijat tähdensivät kulttuurialan asiantuntijuudessa monialaisuutta sekä yhteiskunnan muutoksen tunnistamista. Toimintaympäristön tuntemusta pidettiin tärkeänä, sillä sen nähtiin mahdollistavan henkilöstölle toiminnalliset valmiudet yhteistyöhön ja uusien työmenetelmien käyttöön. Myös tiedon saantia ja alueellista verkostoitumista korostettiin. Hankkeen toimintatutkimukseen osallistui kuntia, jotka rahoittivat kulttuuritoiminnan ja -palvelujen järjestämistä keskimääräistä vähemmän.

Taulukko 10.9.1. Yleiseen kulttuuritoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet erikokoisissa kunnissa Lounais-Suomessa ja Manner-Suomessa vuonna 2014

Lähde: Kysely kunnille. Kyselyyn vastasi 54,2 % (26 kpl) Lounais-Suomen AVI-alueen ja 61,1 % (184 kpl) Manner-Suomen kunnista.

Taulukko 10.9.2. Lounais-Suomen ja Manner-Suomen kuntien arviot yleisessä kulttuuritoiminnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärästä vuonna 2014

Lähde: Kysely kunnille. Vastanneiden kuntien osuus Lounais-Suomen AVI-alueen kunnista oli 54,2 % (26 kpl) ja Manner-Suomen kunnista 61,1 % (184 kpl).

Taulukko 10.9.3. Yleisen kulttuuritoiminnan johtajan tai muun vastuuhenkilön koulutus erikokoisissa kunnissa Lounais-Suomessa ja Manner-Suomessa vuonna 2014

Lähde: Kysely kunnille. Vastanneiden kuntien osuus Lounais-Suomen AVI-alueen kunnista oli 54,2 % (26 kpl) ja Manner-Suomen kunnista 61,1% (184 kpl).