Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Kuinka laajasti kunnissa tarjotaan taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa?

Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjonta sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee Lounais-Suomessa kunnittain. Lähes joka kolmannessa vastaajakunnassa on luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten.

Taide- ja kulttuurilähtöisiä palveluja on käytetty sosiaali- ja terveysalalla useita kymmeniä vuosia. Taide- ja kulttuurilähtöisillä hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan niitä palveluja, joilla on julkilausuttu terveyttä ja hyvinvointia edistävä tavoite. Palveluilla tarkoitetaan edelleen niitä ammattilaisten tuottamia palveluja, joiden lähtökohtana on jokin/jotkin seuraavista: audiovisuaalinen kulttuuri, kirjallisuus, kulttuuriperintö, kuvataide, muotoilu, näyttämötaide, rakennustaide, säveltaide, sarjakuva, sirkustaide, tanssitaide ja valokuvataide. Palveluilla ei tarkoiteta taideterapiaa. Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut eivät korvaa terveys- ja sosiaalialan hoitomuotoja mutta ovat kokonaisvaltaisen elämän ja hyvinvoinnin oleellinen osa. Palveluja toteutetaan esimerkiksi erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköissä, jolloin palvelut kohdistuvat etenkin lapsiin ja nuoriin, vammaisiin sekä vanhuksiin. Arviointikysymyksillä kerättiin kuntien tilannetta kartoittavaa yleistietoa, jota hyödynnetään taiteen ja kulttuurin toimialaa koskevassa kärkihankkeessa.

Noin 31 prosentissa Lounais-Suomen vastaajakunnassa oli luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaa käyttöä varten sosiaali- ja terveydenhuollossa. Koko Manner-Suomessa osuus oli lähes yhtä suuri, 32 % kunnista. Taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut ymmärrettiin kunnissa laajasti. Palveluja tarjottiin eri kohderyhmille ja kohteisiin. Kuntien vastauksista nousi esiin etenkin ikääntyville tarjottavat palvelut. Yli puolessa (62 %) vastaajakunnista ei ollut luotu rakenteita taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön. Nämä kunnat olivat enimmäkseen maaseutumaisia tai taajaan asuttuja. Muutamalla kunnan kulttuurivastaavalla ei ollut tietoa toiminnasta.

Noin 67 % vastanneista Lounais-Suomen kuntien kulttuurivastaavista arvioi, että taidetta ja kulttuuria sovelletaan osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä vähintään noin kerran kuukaudessa (Kuvio 10.10.1.) Koko Manner-Suomessa vastaava osuus oli huomattavasti pienempi, 47 % kunnista. Kolmasosassa Lounais-Suomen kunnista taidetta ja kulttuuria sovellettiin osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kuukausittain, noin 17 prosentissa päivittäin ja 17 prosentissa viikottain. Noin 12 % prosentissa kunnista taidetta ja kulttuuria sovellettiin osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä noin kerran vuodessa. Noin 17 prosentilla vastaajista ei ollut tietoa toiminnasta. Tuloksia tarkasteltaessa onkin huomioitava, että ne perustuvat kuntien kulttuuritoiminnasta vastaavien henkilöiden arvioihin oman kuntansa tilanteesta. Tämän arvioinnin puitteissa ei ollut mahdollista kerätä tietoa suoraan sosiaali- ja terveydenhuollosta.

 

Miten taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut ovat järjestetty ja ovatko ne vakiintuneet osaksi rakenteita?

Lähes joka neljännessä Lounais -Suomen vastaajakunnassa käytännöt taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat vakiintuneita. Lähes 70  % vastaajakunnista taide ja kulttuuri on mainittu kunnan hyvinvointikertomuksessa.

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman loppuraportin (2015) mukaan taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen projektimaisesta tuottamisesta on siirrytty kohti vakiintunutta toimintaa. Lähes joka neljäs (23 %) Lounais-Suomen vastaajista arvioi, että käytännöt taiteen ja kulttuurin soveltavaan käyttöön ovat kunnassa vakiintuneita. Osuus oli hieman suurempi verrattuna Manner-Suomeen. Toiminta sisältää esimerkiksi kulttuurin viemisen palvelutaloihin ja laitoksiin, taidepainotteisen neuvolatoiminnan sekä kulttuurisen vanhustyön.

Vajaa neljäsosa Lounais-Suomen vastaajakunnista tuotti taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollossa kunnan eri toimialojen yhteistyönä (23 %) ja joka kymmenes kunnan ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä (12 %). Yhdessä kunnassa taide- ja kulttuurilähtöisiä hyvinvointipalveluja tuotettiin myös yhdessä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Luvuissa on päällekkäisyyttä, sillä tapoja organisoida palvelut voi olla monia. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelman loppuraportin (2015) mukaan kunnissa, joissa on luotu välittäjätaho kulttuuripalvelujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välille, on palvelujen toteuttaminen helpottunut. Myös palvelujen tarkastelu elämänkaaren mukaan on edistänyt kulttuuripalvelujen integrointia kaikkiin palveluketjuihin.

Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisten kustannusten arvioiminen oli usealle vastaajakunnalle hankalaa. Annetut arviot vaihtelivat muutamista sadoista euroista useisiin kymmeniin tuhansiin euroon. Useimmissa vastauksissa arviot kustannuksista asettuivat joidenkin tuhansien eurojen välille. Kustannuksiin ei luettu mukaan terapiana tai kuntoutuksena tarjottavia menetelmiä.

Palvelujen tuotantotavat ovat moninaiset, mikä vaikeuttaa arvioita toiminnasta koituvien kustannuksien suuruudesta sekä siitä, kuinka usein taide- ja hyvinvointipalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Taide- ja kulttuurilähtöisen hyvinvointipalvelun sekä uudenlaisessa ympäristössä kuten hoitolaitoksessa tarjottavan kulttuuripalvelun ero ei aina ole selvä. Tilanteen kokonaistarkastelua hankaloittaa myös se, ettei kuntien kulttuurivastaavilla ole välttämättä ajantasaista tietoa toiminnasta. Määrittelyt ja vastuut ovat vielä kehittymässä.

Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalvelujen vakiintuneisuutta kunnassa ilmaisee osaltaan taiteen ja kulttuurin rooli kunnan hyvinvointikertomuksessa. Kunnan toteuttamaa hyvinvointipolitiikkaa kuvaa hyvinvointikertomus, joka tuli lakisääteiseksi vuonna 2011. Hyvinvointikertomus on hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Noin 58 % Lounais-Suomen vastaajakuntien hyvinvointikertomuksia taide ja kulttuuri mainittiin muiden osioiden yhteydessä. Oma osionsa taide- ja kulttuuripalveluilla oli noin 11 prosentissa kuntien hyvinvointikertomuksia. Noin 31 prosentissa vastanneista kunnista taidetta ja kulttuuria ei mainittu lainkaan kunnan hyvinvointikertomuksessa.

Kuvio 10.10.1. Taiteen ja kulttuurin soveltaminen osana kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa Lounais-Suomessa