Johdanto

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus

Tehtävänä oli arvioida perusopetuksen alueellista saavutettavuutta vuonna 2015 ja verrata tilannetta vuosien 2013 ja 2011 tilanteisiin. Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskuksen koulu- ja väestötietoja sekä kuljetus- ja majoitusoppilaiden määrää koskevia tietoja.

Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Menetelmällä kuvattiin kuntakohtaisesti laskien, kuinka suuri osuus 7–12- ja 13–15 -vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa opetusta antavasta oman kuntansa peruskoulusta. Laskelmissa olivat mukana kuntien, valtion ja yksityisten ylläpitämät koulut lukuun ottamatta peruskouluasteen erityiskouluja. Käytetty laskentatapa ottaa mukaan kunnan rajojen sisällä olevat 7–12- ja 13–15 -vuotiaat, mutta ei erottele toisessa kunnassa koulua käyviä tai kotiopetuksessa olevia oppilaita. Lisäksi 13–15 -vuotiaat, joiden asuinkunnassa ei ole vuosiluokkien 7–9 opetusta, jäävät laskelman ulkopuolelle.

Maksuton perusopetus on Suomen perustuslaissa (731/1999) säädetty perusoikeus. Perusopetuslaki (628/1998) velvoittaa kunnan järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne muulta koulutuksen järjestäjältä. Kunnat päättävät itsenäisesti kouluverkostaan. Opetus kunnassa tulee kuitenkin järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, jos oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen matka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Perusopetuslain mukaan oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alussa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos oppilaan kuljetusta ei voida järjestää säädetyllä tavalla, on oppilaalla oikeus maksuttomaan majoitukseen ja täysihoitoon.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan (julkaisu 18/2014), että julkisen talouden niukkuudenkin aikana osaamisketjun alkupäähän panostaminen on prioriteetti, josta on huolehdittava kaikissa olosuhteissa, ja tärkeää on turvata muun muassa esi- ja perusopetuksen saatavuus lähipalveluna. Vuoden 2016 talousarvioesityksen tekstiosassa ministeriö esittää, että laadukas ja maksuton koulutus ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta, ja tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava koko maassa.

Lapset ja nuoret

Vuoden 2015 peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arvioinnin teemaksi on valittu lapset ja nuoret. Teema kytkeytyy hallitusohjelmaan ja arvioinnin tarkoituksena on koota alueellista lähtötasotietoa siitä, mitä hallitusohjelman toteuttaminen merkitsee lasten ja nuorten kannalta. Hallituskauden aikana on tarkoitus, että vuoden 2015 arviointikohteet arvioidaan uudelleen hallitusohjelman toimenpiteiden alueellisten vaikutusten seuraamiseksi.

Perusopetuksen saavutettavuuden turvaaminen koko Suomen alueella toteuttaa lasten oikeuksien näkökulmasta lasten ja nuorten yhdenvertaista oikeutta maksuttomaan opetukseen. Valtion ja kuntien tulee päätöksissään ottaa huomioon lasten ja nuorten etu. Monipuolinen lapsivaikutusten arviointi perusopetuksen saavutettavuuteen liittyvissä päätöksissä on tärkeää.

Lähitulevaisuuden näkymät

Peruskouluverkko on harventunut viime vuosien aikana merkittävästi ja harvenee myös tulevina vuosina, joskin hitaammin kuin aiemmin. Kouluverkon hitaampaan harvenemiseen vaikuttaa positiivinen väestökehitys. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Lounais-Suomen 7–12 -vuotiaiden ikäluokka kasvaa aina vuoteen 2020 asti ja 13–15 -vuotiaidenkin ikäluokan laskeva trendi kääntyy nousuun jo vuonna 2017.

Pienten alle 50 oppilaan kyläkoulujen määrä tulee edelleen vähenemään joko lakkauttamisten tai yhdistämisten seurauksena. Yhtenäiskoulujen (1–9 -vuosiluokat) määrä kasvaa edelleen, kuten myös yhtenäiskouluissa opiskelevien oppilaiden määrä. Toisin sanoen yhtenäiskoulujen koot kasvavat entistä suuremmiksi.

Kuljetusedun saaneiden oppilaiden määrän kehittyminen riippuu siitä kunnan taloudellisen tilanteen kehittymisestä. Heikon taloustilanteen vallitessa kunta saattaa tiukentaa kuljetusedun saavien kriteereitä. Lisäksi olettamuksena on, että kuljetusedun saaneiden oppilaiden kuljetusmatkat pitenevät, jos ja kun kunnat yhdistävät kuljetusreittejä.

Kuntien välinen yhteistyö perusopetuspalvelujen järjestämisessä kasvaa. Koulujen oppimisympäristöissä tapahtuu muutoksia, kun kouluihin rakennetaan virtuaalisia oppimisympäristöjä. Koulujen oppilaat ovat yhä useammin taustaltaan monikulttuurisia.

Maakunnissa joudutaan entistä tarkemmin arvioimaan käytettävissä olevien voimavarojen kohdentamista ja julkisen rahoituksen mahdollisuuksia palvelujen järjestämisessä ja turvaamisessa kaikilla toimialoilla. Koulutuspalvelujen tasapuolinen turvaaminen haja-asutusalueilla asuville lapsille ja nuorille on haasteellista niin pienissä kuin pinta-alaltaan suurissa kunnissa. Kasvualueille syntyy uusia asuntoalueita ja sitä kautta tarve palveluihin, joiden oikea-aikainen mitoittaminen on myös osattava ennakoida palveluverkkosuunnitelmissa. Oman haasteensa niin opetuspalvelujen toteuttamiseen ja niiden tasapuoliseen järjestämiseen tuo käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, itsehallintoalueiden muodostaminen sekä tulevaisuuden kunnan tehtävien muuttuminen.