Johdanto

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus

Aluehallintovirastojen tehtävänä oli arvioida toisen asteen koulutuksen saavutettavuutta. Arviointi koski nuorten lukiokoulutusta ja toisen asteen ammatillisiin perustutkintoihin johtavaa koulutusta. Ammatilliset erityisoppilaitokset eivät olleet arvioinnissa mukana.

Perustuslain (731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisesti tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan. Koulutustarjonnasta päättää koulutuksen järjestäjä vuosittain koulutustehtävänsä mukaisesti. Laki koulumatkatuesta (48/1997) määrittelee, että tukea voidaan myöntää vähintään 10 kilometrin ja enintään 100 kilometrin matkalle. Toisen asteen koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää opiskelijoille kuljetusta eikä majoitusta. Harvaan asutuilla alueilla on kuitenkin koulutuksen järjestäjiä, jotka tarjoavat opiskelijoille asuntolapalveluita ja kuljetustukea pitkämatkalaisille.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman linjaaman tavoitteen mukaisesti Suomi on kymmenen vuoden kuluttua maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteisiin kuuluu modernisoida oppimisympäristöjä ja hyödyntää oppimisessa digitalisaatiota ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia. Tavoitteena on myös vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten sekä koulutuksen keskeyttäneiden määrää. Tavoitteisiin kuuluu myös lisätä koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta, nostaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä lisätä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyttä ja purkaa koulutusviennin esteitä. Olennaisessa osassa hallitusohjelmaa on myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jonka tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistaa koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen sekä huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta, kuten tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Muita tärkeitä osaamisen tavoitteita ovat mm. taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen sekä nuorisotakuun kehittäminen yhteisötakuun suuntaan.

Tässä raportissa alueellista saavutettavuutta arvioitiin tarkastelemalla kuinka suurelle osalle alueen 16–vuotiaista oli tarjolla lukiokoulutusta sekä ammatillista koulutusta vähintään yhdellä ja vähintään kolmella eri koulutusalalla 10 kilometrin ja 30 kilometrin etäisyydellä nuorten asuinpaikasta.

Aineistona käytettiin Tilastokeskuksen karttaruuduttaista väestöaineistoa ja Opetushallituksen Vipunen-tietokannan sekä aluehallintoviraston toisen asteen koulutuksen opetuspisteiden koulutustarjonta- ja paikkatietoja. Maantieteellistä saavutettavuutta arvioitiin mittaamalla peruskoulun päättävän ikäluokan eli 16–vuotiaiden asuinpaikan etäisyys toisen asteen koulutuksen opetuspisteisiin. Mittaus tehtiin muodostamalla jokaisen opetuspisteen ympärille pyöreät 10 ja 30 kilometrin säteiset puskurit. Niiden sisälle sijoittuneiden nuorten määrää verrattiin ulkopuolelle jääneiden määrään.

Nuorten asuinpaikan etäisyys opetuspisteistä laskettiin suorina etäisyyksinä. Todellinen matka opetuspisteeseen saattoi näin olla jonkin verran pitempi, eli tämä saattoi aiheuttaa tilastossa hieman todellista paremman saavutettavuuden. Arvioinnissa vuoden 2015 saavutettavuuslukuja verrattiin vuosien 2011 ja 2013 lukuihin niin, että kaikkien vuosien tiedot noudattivat vuoden 2015 kuntarajoja. Laitoksissa asuvat nuoret olivat saavutettavuuslaskelmissa mukana, mikäli heidän osoitetietonsa olivat selvillä.

Yhteishakuun liittyvään arviointikysymykseen otettiin mukaan sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus, jolla tarkoitetaan sukupuolinäkökulman sisällyttämistä suunnitteluun, toimintaan ja päätöksentekoon. Suvauksen tarkoitus on parantaa toimintaa ja palvelujen laatua ottamalla eri asiakas- ja kohderyhmien tarpeet paremmin huomioon. Lähtökohtana on sukupuolijaotellun tiedon hankkiminen sekä toimintojen ja palvelujen tai esimerkiksi arvioitavan kohteen sukupuolirelevanssin arviointi.

Tulevaisuuden näkymät

Lounais-Suomessa peruskoulun päättäneitä oli vuonna 2015 yhteensä 7 461, mikä oli 236 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2013 ja 804 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2011. Oppilasmäärän väheneminen on siis selvästi hidastunut. Poikien osuus päättöluokkalaisista vuonna 2015 oli 51,3 prosenttia ja tyttöjen osuus 48,7 prosenttia.

Vuonna 2015 Lounais-Suomen 16-vuotiaiden ikäluokkaan kuului 7 536 nuorta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 16-vuotiaiden ikäluokka pienee vuoteen 2020 mennessä siten, heitä vuonna 2020 on 85 vähemmän kuin vuonna 2015 ja vuonna 2030 16-vuotiaita on 261 vähemmän kuin vuonna 2015. Väestöennusteen mukaan ikäluokka pienenee molemmissa maakunnissa.

Oppilaitosverkko on viime vuosina ollut supistumassa. Vuosien 2013–2015 välisenä aikana Lounais-Suomen lukioiden määrä väheni 48:sta 45:een ja ammatillisten oppilaitosten määrä 17:stä 15:een.  Ikäluokkien koon odotetut muutokset vaikuttavat mm. tehtäviin koulutusratkaisuihin. Oppilaitosverkko tulee supistumaan edelleen, kun koulutuksen järjestäjäverkkoa uudistetaan.

Kiinnostus lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kohtaan on vaihdellut näiden kahden koulutusalan välillä huomattavasti eri vuosina. Kiinnostus lukiokoulusta kohtaan on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2015, kun taas ammatillinen koulutus menetti hieman suosiotaan. Vuonna 2013 lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta pidettiin lähes yhtä kiinnostavina, kun ensisijaisia hakijoita oli liki pitäen yhtä paljon kummallekin koulutusalalle. 

Työn luonne ja työelämän vaatimukset sekä työmarkkinatilanne muuttuvat. Ammatteja katoaa ja uusia ammatteja syntyy. Työ- ja arkielämän tieto-, taito- ja osaamisvaatimukset kasvavat entistä nopeammin. Tarvitaan laaja-alaista sivistystä, kansalais- ja elämänhallintataitoja sekä monipuolista ammattiosaamista ja työelämätaitoja. Laaja-alaisuuden ohella tarvitaan myös vahvaa ja syvällistä ammattialakohtaista ammattitaitoa.