Johdanto

 

Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Kirjastopalvelujen saatavuus

Yleiset kirjastot toteuttavat ja vahvistavat perustuslaissa todettuja jokaisen kansalaisen sivistyksellisiä oikeuksia. Kirjastolain (904/1998) mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. 

Kansallisen kirjastopolitiikan (Opetusministeriön kirjastopolitiikka 2015) mukaan yleisten kirjastojen tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus. Palvelun saatavuudella tarkoitetaan esimerkiksi toimipisteiden määrää ja sijaintia sekä asukkaiden käytössä olevia verkkopalveluja ja tietoteknistä infrastruktuuria. Saavutettavuutta tarkastellaan käytettävyyden näkökulmasta, esimerkiksi miten kuntalainen osaa käyttää hyödykseen kirjaston tarjoamia monipuolisia palveluja.

Lasten kulttuuriset oikeudet

Kirjastopalvelujen saatavuutta lapsille voidaan tarkastella lasten kulttuuristen oikeuksien toteutumisen kannalta.  Lasten oikeudet ja asema on kirjattu lainsäädäntöömme ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 1991. Oikeus sivistykseen on kirjoitettu perustuslakiin ja kirjastot toiminnallaan edistävät näiden oikeuksien toteutumista. Kansallisessa lainsäädännössämme lasten oikeus taiteeseen ja kulttuuriin on kirjattu perusopetuslakiin (628/1998) ja lakiin lasten päivähoidosta (36/1973).

Myös kuntia velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsella on oikeus kasvaa kulttuuriin, oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. Sopimus kehottaa kiinnittämään huomiota lapsen kielellisiin tarpeisiin ja lukutaidon merkitykseen sekä levittämään tietoa, aineistoja ja lastenkirjoja.

Lakisääteisestä perusoikeudesta huolimatta lasten ja nuorten mahdollisuudet osallistua taiteeseen ja kulttuuriin eivät toteudu yhdenvertaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään, että taiteen ja kulttuurin saavutettavuus ja saatavuus kirjoitetaan lapsia ja nuoria koskeviksi perusoikeuksiksi. Kuntien hyvinvointikertomuksissa tulisi huomioida lasten kulttuuriset oikeudet ja lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia tulee vahvistaa.

Lapset ja nuoret kirjastopalvelujen kohderyhmänä

Voimassa olevassa kirjastolainsäädännössämme kaikki asiakkaat ovat palvelujen käyttäjinä samassa asemassa, aikuiset ja lapset ja nuoret tasavertaisina. Lainsäädännön keinoin voidaan myös nostaa joitakin ryhmiä positiivisen erityiskohtelun kohteiksi. Näin on menetelty Ruotsissa. Siellä uusi kirjastolaki kehottaa kirjastoja kiinnittämään erityistä huomiota lasten ja nuorten kielenkehitykseen ja lukemaan innostamiseen.

Kirjaston asiakasryhmänä lapset ovat selkeästi erottuva. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman (LANUKE) ja nuorisolain kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat. Kirjastoissa nuorten palveluja ei kehitetä samalle ryhmälle. Kirjastot suuntaavat lapsille ja nuorille tarjottavat palvelut yleensä alle 15-vuotiaille. Sitä vanhempien on ajateltu siirtyvän aikuisten osastojen käyttäjiksi. Kirjastoissa nuorille aikuisille ei juurikaan kohdenneta erityispalveluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kartoittanut lasten ja nuorten omaehtoista kulttuurista aktiivisuutta. Selvityksen mukaan kirjasto ja sen tarjoamat palvelut ovat hyvin käytettyjä. Yhdeksän kymmenestä 3−18 -vuotiaasta lapsesta ja nuoresta käyttää niitä. Erityisen innokkaita lukijoita ovat 7−11 –vuotiaat. Heistä 96 % ilmoittaa lainanneensa kirjan kirjastossa. Tytöt harrastavat kulttuuria enemmän kuin pojat, ja kaupunkiseudulla harrastaminen on tiiviimpää kuin maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla. Lasten, nuorten tai nuorten aikuisten kirjastonkäyttöä koskevia laajempia, valtakunnallisia tutkimuksia tai kartoituksia ei ole tehty. Muutamissa opinnäytetöissä on selvitetty nuorten käsityksiä kirjastosta ja asiantuntijoiden käsityksiä lastenkirjastotyöstä. Nuorten käsitys kirjastosta ja sen kokoelmista on pääosin positiivinen, mutta kirjastonkäyttöä voivat vähentää aineistojen puutteet tai hankala löydettävyys, ajanpuute ja epätietoisuus siitä, mitä kaikkea kirjastolla on tarjota. Kaikki eivät myöskään kokeneet kirjastoa heille viihtyisäksi paikaksi. Tutkimuksen mukaan nuoret mielsivät kirjastonkäytön varsin perinteisesti kokoelmien käyttöön liittyväksi, eivätkä laskeneet kirjastotilassa oleskelua, pelaamista tai opiskelua kirjastopalvelujen käytöksi.

Kirjastopalvelujen laatusuositukset lasten ja nuorten näkökulmasta

Vuonna 2010 valmistunut Yleisten kirjastojen laatusuositus ei nosta erikoistarkasteluun lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjastopalveluja. Tätä asiakasryhmää ja heille tarkoitettujen palvelujen saatavuutta sivutaan kuitenkin useassa kohdassa.

Saavutettavuutta ja lasten ja nuorten palveluja koskevat seuraavat laatusuosituksen kohdat

Hyvässä kirjastossa/laadukkaita kirjastopalveluja tarjoavassa kunnassa kirjaston mahdollisuudet kuntalaisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisääjänä, elinikäisen oppimisen mahdollistajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä tiedostetaan ja käytetään hyväksi.

Laadukkailla, kuntalaisten tarpeita vastaavilla kirjastopalveluluilla luodaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoa kaikenikäisille. Tilat ovat toimintaan sopivat, viihtyisät, helposti saavutettavat ja esteettömät. Erilaiset ja eri-ikäiset käyttäjät löytävät sieltä itselleen sopivaa tilaa. Palvelu tarjotaan lähipalveluna. Palvelujen kehittämisessä kuullaan lapsia ja nuoria aidosti.

Palvelut on tehty helposti saavutettaviksi. Suurimmalla osalla kunnan asukkaista on matkaa kirjastoon alle 2 kilometriä tai kirjastoon on hyvät liikenneyhteydet ja matkustusaika on alle puoli tuntia. Kävelymatka on lapsille kohtuullinen ja turvallinen.

Palveluja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja myös lasten ja nuorten mielipiteitä on kartoitettu. Lapsille ja nuorille lukemisesta ja muista kirjaston palveluista on tehty houkuttelevia päiväkotien ja koulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Koululaisten valtaosa on kirjaston asiakkaina ja tiedonhallintataitojen opetus sisältyy kunnan opetussuunnitelmaan. Lapsille ja nuorille suunnataan omat asiakaskyselyt.

Kokoelmien muodostamisessa otetaan kunnan asukkaiden ikärakenne huomioon. Lapsille on tarjolla monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat, erityisesti lapsirikkaissa kunnissa. Lasten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi sekä medialukutaidon ja oppimistaitojen kehittämisen turvaamiseksi tarjolla on monipuoliset ja laadukkaat lastenkokoelmat. Lapsille suunnattu kokoelma pidetään kiinnostavana, monipuolisena ja houkuttelevana hankkimalla riittävästi uutta aineistoa.

Kirjastorakennukset ovat eri-ikäisten käyttäjien helposti saavutettavissa. Ne ovat mielekkään vapaa-ajan ja omaehtoisen oppimisen tilan tarjoavia ja erilaiset käyttäjät ja ikäryhmät on huomioitu.

Kirjastojen verkkopalveluiden saatavuus lapsille ja nuorille

Useimmat kirjastojen verkkopalvelut on kehitetty kaikenikäisille käyttäjille. Lapset ja nuoret kuitenkin odottavat verkkopalveluilta aikuisia enemmän vuorovaikutteisuutta ja osallisuutta. Kirjastot.fi on kehittänyt lapsille ja nuorille suunnattuja valtakunnallisia palveluja, koska yksittäisillä kirjastoilla on vain rajalliset mahdollisuudet tuottaa lasten ja nuorten tarpeita ja odotuksia kohtaavia verkkopalveluja. Tästä johtuen kirjastojen verkkopalvelujen saatavuutta lapsille ja nuorille ei arvioida tämän peruspalveluarvioinnin yhteydessä.

Lähitulevaisuuden näkymät

Lähitulevaisuudesta esitetty yleinen uhkakuva on, että kirjastopalvelujen fyysinen saatavuus voi heiketä kuntaliitosten, kuntatalouden säästöjen ja palvelujen keskittämisen seurauksena. Tässä tulevaisuuden maailmassa verkkopalvelujen ja teknisen infrastruktuurin merkitys tulee kasvamaan. Vaihtoehtoisesti uudessa SOTE-uudistuksen jälkeisessä kunnassa voidaan kirjastopalvelut nähdä painoarvoltaan vahvistuvana, elimellisenä osana kunnan elinvoimaa tukevia hyvinvointi- ja kulttuuripalveluja.

Ennakoitavissa on, että joka tapauksessa olemassa olevien kirjastotilojen käyttöä tehostetaan omatoimipalveluaikaa ja tilojen monikäyttöä lisäämällä. Uusia palvelupaikkoja suunniteltaessa tullaan tilakustannuksia, henkilöstön yhteiskäyttöä sekä kuntalaisten muuta asiointia kartoittamaan ja harkitsemaan yhä tarkemmin. Yhteispalvelupisteistä tulee luontevia kirjaston kumppaneita. Kirjastojen perinteiset verkkopalvelut saavat rinnalleen uutta tarjontaa, kun kaupallisten e-aineistojen tarjonta kirjastoverkossa alkaa viimeinkin laajeta. Kirjastot ottavat käyttöön uusia keinoja esitellä kokoelmien sisältöjä houkuttelevasti verkossa. Palveluja tuotetaan nykypäivän diginatiiveille, samanaikaisesti huolehtien siitä, ettei mikään ryhmä syrjäydy digitaalisten taitojen puutteellisuuden takia.

Kirjastot pyrkivät entistä aktiivisemmin itse saavuttamaan ne, jotka hyötyisivät kirjaston palveluista, mutta eivät osaa niitä käyttää. Lukutaidon ja lukuharrastuksen edistäminen nousee vieläkin keskeisemmäksi, kun uudet tutkimustulokset vahvistavat jo ennestään vahvaa käsitystä lukemisen merkityksestä ja hyödyllisyydestä. Kirjastot toimivat läheisessä kumppanuudessa varhaiskasvatuksen ja opetustoimen toimijoiden kanssa. Yhteistyössä toimien tavoitetaan paremmin lukutaitojen suhteen erityistarpeiset. Suunnitelmallisella ja systemaattisella yhteistyöllä voidaan tavoittaa myös perheet ja kannustaa koteja osallistumaan lukutaitotyöhön.

Kirjastot ovat ryhtyneet aktiivisiin toimenpiteisiin laajennetun saavutettavuuden parantamiseksi. Toimenpiteillä pyritään siihen, että erilaiset kävijät kokevat olevansa tervetulleita, kirjastojen viestintä kohtaa potentiaaliset asiakkaat, yhteistyökumppanit on strategisesti valittu, kirjastotilassa on huomioitu erilaisten käyttäjien tarpeet, erilaiset oppimisen tavat on huomioitu ja saavutettavuuden edistäminen kuuluu toiminta- ja taloussuunnitelmiin.